Vastikkeista

Kalenterivuoden päättymisen myötä useassa yhtiössä tilikausi on päättynyt ja on tilintarkastuksen ja toiminnantarkastuksen aika. Osakkaita luonnollisesti kiinnostaa minkälaisia kuluja yhtiöllä on ollut ja mihin perityt vastiketulot on käytetty.

Vastikkeenmaksuvelvollisuus on keskeinen osakeomistuksesta seuraava velvollisuus. Yhtiövastike ei ole vuokran tavoin korvausta huoneiston käyttämisestä vaan osakkeenomistajan velvollisuus osallistua yhtiön kulujen kattamiseen. Yhtiölle kuluja syntyy siitä huolimatta käytetäänkö huoneistoa vai ei eikä huoneiston käyttämättömyys siten ole peruste jättää vastike maksamatta. Tilanteessa, jossa huoneistoa ei voida käyttää esim. yllättävän vesivahingon ja sen korjaustoimien johdosta, on osakkaalla kuitenkin oikeus saada alennusta vastikkeesta saman verran kuin mitä yhtiö säästää kustannuksissa huoneiston käytön estymisen johdosta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi hoitovastikkeesta erillisen vesimaksun suorittamisesta voidaan ko. ajalta vapauttaa. Yhtiön muihin kuluihin huoneiston käyttämättömyyshän ei lähtökohtaisesti vaikuta.

Erilaisia vastikkeita

Osakkeenomistajan vastikkeenmaksuvelvollisuus perustuu yhtiöjärjestykseen ja osakas on velvollinen suorittamaan yhtiölle vain yhtiöjärjestyksen mukaisia vastikkeita. Taloyhtiöissä voidaan periä useita erilaisia vastikkeita, jos niistä määrätään yhtiöjärjestyksessä.

Hoito- ja pääomavastike

Taloyhtiössä voi olla vain yksi ainoa vastike, yhtiövastike, jota peritään esimerkiksi huoneiston pinta-alan perusteella. Tällöin kaikki yhtiön kulut vähäisimmästä ruohonleikkurin ostosta suurimpaan saneeraukseen katetaan tällä vastikkeella ja kulut jaetaan osakkaiden maksettavaksi mainitulla huoneistojen pinta-alaperusteella.

Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiössä voi olla myös erikseen hoitovastike ja pääomavastike. Tällöin hoitovastikkeella katetaan hoitomenot ja pääomavastikkeella vastaavasti pääomapuolen menot. Jos hoito- ja pääomavastikkeella on eri perusteet, on erityisen tarkkaa, että vastikkeet menevät oikein. Esimerkiksi hoitovastikkeen perusteena ovat huoneistojen pinta-alat ja liikehuoneistolla pinta-ala kertoimella 1,5 ja pääomavastikkeen perusteena pinta-alat ilman kertoimia. Mainitun kaltaisessa yhtiössä hoitopuolen menoja katettaessa liikehuoneiston vastikkeenmaksuvelvollisuudessa huomioidaan kerroin, mutta pääomapuolella maksuvelvollisuus on yhtäläinen asuinhuoneistojen kanssa. Tällaisessa yhtiössä tulee olla tarkkana siinä mikä on hoitopuolen ja mikä on pääomapuolen meno. Ratkaisevassa asemassa ovat tällöin yhtiöjärjestyksen määräykset. Ellei yhtiöjärjestys määrää toisin, pääomavastikkeella katetaan asunto-osakeyhtiölain mukaan sellaiset pitkävaikutteiset menot, jotka aiheutuvat kiinteistön ja rakennuksen hankinnasta, rakentamisesta, peruskorjauksesta ja uudistuksesta. Muut menot katetaan hoitovastikkeella.

Erillisvastikkeet

Hoito- ja pääomavastikkeen lisäksi taloyhtiön yhtiöjärjestys voi määrätä erillisvastikkeista. Tällaisia ovat esimerkiksi vesivastike (ns. vesimaksu), laajakaistavastike, takkavastike, hissivastike jne. Erillisvastikkeen ideana on, että kyseistä kuluerää ei katetakaan hoitovastikkeella (tai pääomavastikkeella) vaan erillisvastikemääräyksen mukaisesti siinä mainitulla perusteella. Näin on tilanteessa, jossa laajakaistapalvelun käyttökustannukset katetaan laajakaistavastikkeilla ja veden kulutuksen kustannukset vesivastikkeilla.

Mahdollista on myös, että vastiketta ei peritä kaikilta osakkailta vaan ainoastaan niiltä osakkailta, jotka yhtiöjärjestys määrää vastikkeenmaksuvelvolliseksi. Esimerkiksi takkavastiketta saattavat olla velvollisia maksamaan sellaiset osakkaat, joiden huoneistoon on toteutettu takka ja hormi jälkikäteisenä osakasmuutoksena. Tällöin yhtiö on ottanut hormin kunnossapidon vastuulleen, mutta tästä aiheutuvat kustannukset määrätään katettavaksi mainituilla takkavastikkeilla.

Yhtiöjärjestys ratkaisee

Osakkeenomistajan vastikkeenmaksuvelvollisuuden näkökulmasta yhtiöjärjestys on ratkaiseva. Se määrittää yhtiössä perittävät vastikkeet, maksuvelvolliset osakkeet sekä vastikeperusteen. Jokaisen osakkaan olisi hyvä tuntea yhtiöjärjestyksen sisältö näiltä osin.

Mia Pujals

Kirjoittaja on varatuomari ja Kiinteistöliitto Uusimaan lakiasiainjohtaja.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle kahden viikon välein!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

taloyhtiöiden talousvaikeudet

7.3.2025

Taloyhtiöiden talousvaikeudet ovat lisääntyneet – ”Tilanne voi olla monissa yhtiöissä tänäkin vuonna hyvin haastava”

Konkurssitilastoihin on päätynyt aiempaa enemmän myös talousvaikeuksiin ajautuneita taloyhtiöitä. Vastikerästit kasvavat paikoitellen, eikä kaikissa yhtiöissä löydy remontteihin rahaa.

taloyhtiön tilinpäätöksestä hyötyä

5.2.2025

Viisi faktaa taloyhtiön tilinpäätöksestä

Tilinpäätös on tärkeä tietopaketti taloyhtiön taloudellisesta tilanteesta. Siitä hyötyvät niin osakkaat kuin asunnonostajatkin. Toimintakertomus täydentää tilinpäätöstä ja avaa osakkaille taloyhtiön toimintaa ja taloudellista tilannetta.

täydennysrakentaminen

20.2.2025

Täydennysrakentaminen onnistui yli odotusten – ”Tavoitteemme täyttyivät sataprosenttisesti”

Tamperelaisen taloyhtiön täydennysrakentamishankkeessa kaikki osui kohdalleen. Sujuva yhteistyö kaupungin, taloyhtiön ja rakentajan kanssa on tällaisessa hankkeessa kaikkein tärkeintä, sanoo As Oy Tamronkulman hallituksen puheenjohtaja Mauno Laihonen.

Tähtiartikkeli

Tilaajille

4.4.2025

Taloyhtiön ilmoitusvelvollisuudet huoneistotietojärjestelmään laajenevat

Huoneistotietojärjestelmän jatkokehityshankkeen myötä järjestelmän tietosisältö laajenee. Taloyhtiöillä on vastaisuudessa velvollisuus ilmoittaa järjestelmään kunnossapito- ja muutostyötietoja sekä taloyhtiölaina- ja vastiketietoja.

Tilaajille

Olet lukenut 1/5 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti