Kotitalousvähennyksen taso on jämähtänyt

Kotitalousvähennyksen määrä pysyy kolmatta vuotta peräkkäin samalla tasolla, joten vuonna 2016 kotitalousvähennystä voi verotuksessaan hakea 2400 euroa omavastuun pysyessä 100 eurossa. Koska kotitalousvähennys on henkilökohtainen, voi samassa taloudessa asuva pariskunta saada yhteensä 4 800 euron vähennykset per vuosi.

Kotitalousvähennystä voi saada mm. kodin taloteknisiin korjaus- ja huoltotöihin niin kotona kuin vapaa-ajanasunnoillakin. Lämmitystapamuutokset esim. sähkö- tai öljylämmityksestä aurinko- ja maalämpöön, termostaattisten patteriventtiiliventtiilien uusiminen, ilmanvaihtokanavien puhdistus, kylpyhuoneen ja WC-tilojen uusiminen, kaikki asumismukavuutta ja asukkaiden kustannuksia säätäviä toimenpiteitä ja mahdollista toteuttaa kotitalousvähennystä hyväksikäyttäen.

LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n lakimies Pia Kilpeläinen vinkkaa, että jos kovat pakkaset ovat saaneet miettimään kodin lämmitystavan muutosta tai muuten vain energiankulutus mietityttää, kannattaa lämmitystapa muutoksen suunnittelu aloittaa hyvissä ajoin ja muistaa, että remonttiin kuuluvaan työn osuuteen on mahdollista saada kotitalousvähennystä ja remontin kuluja voi hyvällä suunnittelulla jakaa useammalle vuodelle.

Kotitalousvähennys myönnetään sinä vuonna, jona työkorvaus on maksettu, joten hyvin ajoitetusta remontista voi saada vähennystä kahtena eri vuonna. Kilpeläinen kuitenkin huomauttaa, että remontin ajoituksessa kannattaa olla tarkkana, koska verottaja voi katsoa laskutuksen keinotekoista jakamista kahdelle vuodelle veronkierroksi, jos remonttiin kuuluva työ ei todellisuudessa ajoitu vuodenvaihteeseen. Jos remonttiin kuuluvaa työtä tehdään osittain kahden vuoden puolella, silloin ei jälkeenpäin voi sanoa, että kyse olisi keinottelusta. Isoissa remonteissa kannattaakin etukäteen sopia, että laskutus tapahtuu useammassa erässä töiden etenemisen mukaan, vinkkaa Kilpeläinen.