Taloyhtiöiden asukkaat tuntevat edelleen huonosti pelastussuunnitelman. Suurin osa kerros- ja rivitaloasujista ilmoittaa, että ei ole perehtynyt taloaan koskevaan pelastussuunnitelmaan. Tiedot käyvät ilmi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tekemästä tutkimuksesta. Kyselyssä selvitettiin väestön turvallisuustaitoja ja käsityksiä omatoimisesta varautumisesta.
Suurin osa kerrostaloasujista (66 %)* ja rivitaloasujista (61 %)* ilmoittaa, että ei ole perehtynyt taloaan koskevaan pelastussuunnitelmaan. Tulosten valossa vaikuttaa siltä, että pelastussuunnitelma on edelleen vieras suomalaisille ja tiedottaminen on puutteellista. Tulokset osoittavat, että pelastussuunnittelu kaipaa lisää tutkimusta ja kehittämistä.
– Käytännössä kaikki kerrostaloasukkaat kuuluvat pelastussuunnittelun piiriin, ja laki velvoittaa tiedottamaan asukkaille suunnitelmasta. Tulos osoittaa, että pelastussuunnittelujärjestelmässä on edelleen paljon parannettavaa ja järjestelmän toimivuutta tulisi tutkia, SPEKin tutkija Heikki Laurikainen toteaa.
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön teettämässä tutkimuksessa haastateltiin tuhatta manner-Suomessa asuvaa, ja tutkimuksen virhemarginaali on 3,1 %. Kyselyssä selvitettiin mm. väestön turvallisuustaitoja sekä käsityksiä omatoimisesta varautumisesta. Suomen Kyselytutkimus Oy keräsi tutkimusaineiston maalis- ja huhtikuussa vuonna 2015.
Pelastuslain mukaan pelastussuunnitelma laaditaan rakennuksiin, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa. Tämä tarkoittaa sitä, että suuri osa kerros- ja rivitaloista kuuluu suunnittelun piiriin. SPEKin arvioiden mukaan pelastussuunnittelu koskee noin 2,5 miljoonaa suomalaista. Valtioneuvoston asetuksessa pelastustoimesta sanotaan, että pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla asukkaille.
* Prosenttiluvussa ovat mukana En- ja En osaa sanoa vastaukset.
Taloyhtiöiden verkostotoimintaan on valmistunut uusi opas, joka pohjautuu Espoon Matinkylästä saatuihin kokemuksiin. Alueellisen energiayhteistyön toimintamallin oppaassa kuvataan taloyhtiöiden yhteistyön hyötyjä eri osapuolille. Verkostoon osallistui hankkeen aikana yli 60 taloyhtiötä.
Taloyhtiöiden lainansaantiongelmat ovat jatkuneet ja jonkin verran yleistyneet, selviää Kiinteistöliiton talous- ja rahoituskyselystä. Pienten yhtiöiden tilanne on hankalin. Myös alueelliset erot rahoituksen saatavuudessa ovat merkittäviä.
Suomen Kiinteistölehti juhlii tänä vuonna satavuotista taivaltaan. Ensi vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta myös ensimmäisen asunto-osakeyhtiölain voimaantulosta. As Oy Agrikolankatu 7 on esimerkki siitä, millaisia muutoksia taloyhtiöissä on koettu vuosisadan aikana.
Tähtiartikkeli
Viime talvena koettiin Etelä-Suomessa poikkeuksellisen pitkään jatkuneita kovia pakkasia. Niistä kannattaa ottaa opiksi tulevia talvia varten. Pitkätkään pakkasjaksot eivät aiheuta ongelmia kiinteistönhoidossa, kunhan niihin varaudutaan ajoissa, vakuuttavat asiantuntijat.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään