Uudehkojen 2000-luvulla rakennettujen talojen kuparisissa vesijohdoissa on Yle:n tietojen mukaan alkanut ilmetä yllättäviä vuotoja. Ilmiö on yllättänyt niin isännöitsijät kuin putkifirmat. Hämeenlinnalainen putkifirma saa viikossa jopa useita ilmoituksia vuotavista kupariputkista.
– Äärimmäiset esimerkit löytyvät vain viisi vuotta vanhoista taloista, kertoo Kantaputki Oy:n toimitusjohtaja Petri Hämäläinen.
Vanhoissa taloissa kupariputket ovat kestäneet 30-50 vuotta, mutta nyt pistekorroosio syövyttää putket vaihtokuntoon paljon nopeammin. Hämeenlinna ei ole ainoa paikkakunta, jossa ongelmia esiintyy. Sama ilmiö on havaittu muun muassa Tampereella, Joensuussa, Järvenpäässä, Lohjalla ja Nurmijärven Klaukkalassa.
– Vuodot ovat olleet yleisiä noin 15 vuotta vanhoissa uudiskohteissa ja samaan aikaan peruskorjatuissa taloissa, kertoo hämeenlinnalaisen Isännöinti Kuvajan isännöitsijä Seppo Toivio.
Pistekorroosio syntyy, kun kupariputkiin kertyy piin aiheuttamaa silikaattikerrostumaa. Se estää putkia suojaavan oksidikerroksen syntymisen. Putkien sisäpuolelta alkaneet reiät ovat olleet nuppineulan reiän kokoisia, joista vesi suihkuaa ulos. Pienikokoiset vuodot eivät näy talojen vedenkulutuksessa, mutta aiheuttavat paikkojen kastumista.
Ongelmia on ollut enemmän alueilla, joilla käytetään pohjavettä. Vedenlaadussa ei kuitenkaan ole todettu sellaista, mikä selittäisi kupariputkien korroosion. Vesilaitosten jakamasta talousvedestä noin 65 % on pohjavettä.
Muun muassa Vesilaitosyhdistys tutkii kupariputkien pistekorroosiota. Epäilyksiä on esitetty kupariputkien laadulle, mutta tutkimuksissa ei ole havaittu mitään siihenkään viittaavaa.
Petri Hämäläinen arvelee yhdeksi reikiintymisen syyksi tuotannon tehostamista. Kupariputkiin muodostuu aikaa myöten ilman hapen tai vedessä olevan hapen vaikutuksesta oksidikerros, joka suojaa putkea.
Jos putki otetaan käyttöön pian valmistuksensa jälkeen, suojaavaa kerrosta ei ole muodostunut, kun putken sisäpinnalle alkaa jo kertyä silikaattikerrosta. Myös asennuksessa on voitu tehdä virheitä. Kupariputket on huuhdottava asennuksen yhteydessä riittävän puhtaiksi.
Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen toiminnanjohtaja Hasse Renfeldt toteaa, että taloyhtiöissä vaikuttamismahdollisuudet silikaattikerrostumien syntymiseen ovat rajalliset.
– Käytännössä ainoa asia yrittää vaikuttaa, on säätää veden virtausnopeutta. Se toki kannattaa selvittää, mutta ei sekään välttämättä ratkaise ongelmaa.
Vahingot saattavat jäädä kokonaan taloyhtiöiden maksettavaksi. Vakuutus korvaa yleensä äkilliset ja ennalta-arvaamattomat vahingot. Kun pistekorroosio saa aikaan toistuvia vuotoja, vakuutusyhtiöt voivat kieltäytyä korvaamasta vahinkoja. Vielä vaikeampaa on saada rakentaja vastaamaan vesivuodoista. Niiden vastuu kattaa kymmenen vuotta, mutta korvausvastuu edellyttää, että rakennusvaiheessa on tehty jotain väärin.
Taloyhtiö voi vaikuttaa merkittävästi siihen, miten kauan rakennuksen osat ja laitteet pysyvät toimintakuntoisina. Rakenteiden kunnon seuraaminen sekä huoltojaksojen noudattaminen varmistavat, että tekninen käyttöikä on mahdollisimman pitkä.
Rakennusten energiatehokkuuden mittaamiseen käytettävien E-lukujen laskentatapa uudistuu. Kaukolämmön energiakerroin tulee päivittää nykypäivän tasolle, kirjoittaa Fortumin energiatehokkuusasioihin erikoistunut Timo Kivi blogissaan.
Fortum
Monissa taloyhtiöissä siirrytään maalämpöön ja muihin ympäristöystävällisiin lämmitysmuotoihin. As Oy Espoon Noropuistokin selvitti perusteellisesti lämmitystavan vaihtamista, mutta päätti lopulta pysyä kaukolämmössä. Lämmitystavan vaihto ei olisi tällä kustannustasolla ollut järkevää.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Kyselyn mukaan 19 prosentilla isännöitsijöistä on hallinnoinnissaan kohteita, joissa putkiremontteja on jäänyt toteutumatta rahoitusvaikeuksien takia. Osuus on mittaushistorian suurin. Taantuvilla ja väestöään menettävillä alueilla osuus on peräti 36 prosenttia.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään