Sisäilman kosteus vaihtelee vuodenaikojen mukaan ja siihen vaikuttavat ulkoilman kosteus ja lämpötila. Useimmissa nykykodeissa sisäilma on varsinkin talvikaudella huomattavan kuivaa ja suositeltavaa ilmankosteutta on vaikea saavuttaa hyvin kuivasta ulkoilmasta johtuen.
Asuntojen ilmankosteuteen vaikuttavat myös muut tekijät. Erityisesti tehokas ilmanvaihto poistaa ilmankosteutta ja koneellistunut pyykinkuivaus sekä ruuanlaiton väheneminen alentavat sitä.
Terveellisen sisäilman suhteellisen kosteuden tulisi olla 30–45 prosenttia. Huoneilman kosteus vaihtelee kuitenkin vuodenajan ja sään mukaan. Kesällä huoneilman suhteellinen kosteus vaihtelee 50–70 %:n välillä.
Talvella lämmityskaudella huoneilma on melkein aina kuivaa, jolloin sen suhteellinen kosteus on pienempi kuin 40 %. Kovilla pakkasilla huoneilman suhteellinen kosteus voi laskea jopa alle 20 %:iin.
Jos lämmityskaudella huoneilman suhteellinen kosteus on yli 45 %, syynä on yleensä huonosti toimiva ilmanvaihto sekä ihmisen toiminta.
Huonosti toimiva tai väärin säädetty ilmanvaihto muodostaa asuntoon ylipainetta. Tällöin lämmin ja kostea sisäilma virtaa vuotokohdista ulospäin, jolloin kosteus voi alkaa tiivistyä ikkunoihin ja muihin kylmiin pintoihin. Pahimmassa tapauksessa kosteus tiivistyy rakenteiden sisään aiheuttaen kosteusvaurioita ja homehtumisvaaran.
Korkea sisälämpötila lisää huoneilman kuivuutta. Mikäli huoneilma on kuivaa, lämpötilaa kannattaa hieman alentaa. Näin myös kosteus lisääntyy.
Kuivaa huoneilmaa on helppo kevyesti kosteuttaa ilmankostuttimilla. Kuumahöyrystävä ilmankostutin on hygieenisin. Se tuottaa höyryä vettä kuumentamalla. Kun käytetään ilmankostutinta, sisäilman kosteuspitoisuutta täytyy seurata mittarin avulla. Kun suhteellinen kosteuspitoisuus ylittää 40 % rajan, tulee ilman kostutus lopettaa.
Huonosti hoidettuna ilmankostutin voi levittää huoneilmaan mikrobeja. Tämän vuoksi kostutin on pidettävä puhtaana. Ilmankostuttimessa ei saa seisottaa vettä. Laitteen käyttöohjeita ja huolto-ohjeita kannattaa noudattaa huolellisesti.
Hyvä sisäilma edistää terveyttä ja lisää asumisviihtyvyyttä. Ilmassa voi kuitenkin esiintyä monenlaisia epäpuhtauksia, joiden ennaltaehkäisy olisi helppoa. Pahimmillaan epäpuhtaudet aiheuttavat ikäviä oireita ja sairauksia, sanoo Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Mervi Ahola.
Kodin sisäilman laatu vaikuttaa merkittävästi hyvinvointiin, sillä vietämme jopa 90 prosenttia ajasta sisätiloissa kotona. Sisäilmaa voi parantaa helposti pienillä teoilla. Tärkein niistä on ilmanvaihdon toimivana pitäminen.
Talvi näyttää taloyhtiön olosuhteiden todellisen luonteen. Hyvät olosuhteet ovat merkki siitä, että kiinteistöä hoidetaan suunnitelmallisesti ja järkevästi. Lämmityksen, ilmanvaihdon ja rakennuksen käytön pitäisi toimia yhtenä kokonaisuutena ja tukea toisiaan.
CERVI
Radioaktiivisen radonkaasun mittauskausi on syyskuun alusta toukokuun loppuun. Mittaus kestää vähintään kaksi kuukautta. Jos vielä tänä keväänä haluaa tietää asunnon sisäilman radonpitoisuudet, mittaus pitää tilata nyt.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään