Asuntojen vuokraamisen vaikeutuminen on tapahtunut nopeasti ja tullut suurelle yleisölle yllätyksenä. Ikuisuusongelmalta tuntuneen vuokra-asuntopulan jälkeen kaikkien ei ole ollut helppoa uskoa muutosta todeksi.
− Vielä muutama vuosi sitten riitti, että sijoitusasunto sijaitsi halutulla alueella. Vuokralaisen saattoi valita, kun sopivia ehdokkaita oli jonoksi asti. Nyt hyvistä vuokralaisista käydään kovaa kilpailua, Suomen tunnetuimman vuokranvälittäjän, Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola sanoo tiedotteessaan.
Asunnot eivät enää lähes automaattisesti vuokraa itse itseään. Isoissa kaupungeissa vastaavanlaisia asuntoja voi olla tarjolla satamäärin. Vuokralaiskandidaatit karsivat nyt suoralta kädeltä pois suuren osan asuntotarjonnasta ja katsovat tarkemmin vain sellaiset kohteet, jotka heti ensivaikutelman perusteella näyttävät erityisen kiinnostavilta.
− Asuntoa olisi myös päästävä nopeasti ja joustavasti katsomaan, tai valinta kohdistuu johonkin toiseen vaihtoehtoon. Monella vanhan liiton vuokranantajalla on tähän uuteen tilanteeseen aika lailla totuttelemista, Metsola sanoo.
Vuokralaisten markkinat ovat johtaneet siihen, että kysyntä on Vuokraturvan aineiston mukaan viime vuoden aikana kohdistunut aiempaa tilavampiin asuntoihin. Vuokra-asuntopulan väistyminen ja maltillisemmat vuokrapyynnöt ovat mahdollistaneet muun muassa lapsiperheiden tarpeiden sekä etätyön paremman huomioimisen.
Kaikkein pienimpien asuntojen suhteellinen kysyntä ja vuokrataso on laskenut. Pienten asuntojen kroonisen ylikysynnän väistyminen on helpottanut niiden vuokralaisten tilannetta, jotka haluavat nimenomaan pienen ja mahdollisimman edullisen asunnon.
− Pienimpien asuntojen kauppa on edelleen pysynyt vilkkaana ja niiden hinnat ovat jatkaneet nousuaan. Osin selittävä tekijä ovat ensiasunnon ostajat, joita on liikkeellä runsaasti, mutta myös sijoittajat haalivat edelleen pieniä yksiöitä. Keskeinen miniyksiöiden suosiota sijoittajien keskuudessa selittävä syy on se, että hoito- ja korjausvastikkeet määräytyvät neliömäärän mukaan. Vastikkeiden nopea nousu vaikuttaa pienten yksiöiden suosioon, Metsola toteaa.
Vapaarahoitteiset vuokrat nousivat Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2021 loka-joulukuussa pääkaupunkiseudulla 0,6 prosenttia ja muualla Suomessa 0,8 prosenttia. Eniten vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat nousivat Turussa (1,4 %) sekä Tampereella (1,3 %) ja vähiten Porissa (0,2 %), Rovaniemellä (0,3 %) sekä Hyvinkäällä (0,3 %). Vapaarahoitteiset vuokrat laskivat Mikkelissä (–0,1 %) sekä Jyväskylässä (-0,2 %).
Vapaarahoitteiset vuokrat ovat vuoteen 2015 verrattuna nousseet eniten Turussa (10,7 %) ja Keravalla (10,3 %). Pienintä niiden nousu on ollut Seinäjoella (3,7 %) ja Hämeenlinnassa (4,3 %). Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteiset vuokrat ovat nousseet 8,7 prosenttia ja muualla Suomessa 7,2 prosenttia vuodesta 2015.
Ara-vuokra-asuntojen vuokrat ovat nousseet vuodesta 2015 pääkaupunkiseudulla 9,2 prosenttia ja muualla Suomessa 7,0 prosenttia. Ara-vuokra-asuntojen vuokrat ovat nousseet eniten Kuopiossa (12,0 %) ja vähiten Rovaniemellä (2,7 %).
Vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa korkeimmat keskivuokratasot ovat Helsingissä (21,6 euroa/m²), Espoossa (18,6 euroa/m²) ja Vantaalla (18,3 euroa/m²). Matalimmat ovat Kouvolassa (10,9 euroa/m²). Viimeisen kuuden kuukauden aikana solmituissa uusissa vuokrasuhteissa yksiön keskimääräinen vuokraneliö maksoi Helsingissä 27,8 euroa/m², Tampereella 19,9 euroa/m² ja Turussa 18,8 euroa/m².
Jos vuokranmaksussa ilmenee ongelmia, vuokranantajan on syytä puuttua asiaan nopeasti. Jos vuokranmaksua ei yrityksistä huolimatta saada sujumaan, vuokrasopimuksen päättäminen voi jäädä ainoaksi vaihtoehdoksi.
Vuokrasuhteen aikana asunto on vuokralaisen hallinnassa, eikä vuokranantaja voi vierailla asunnossa ilman vuokralaisen suostumusta. Tietyissä tilanteissa vuokranantajalla on kuitenkin oikeus käydä vuokratussa huoneistossa, muistuttaa Suomen Vuokranantajat.
Vuokranantajille on tarjolla laajasti erilaisia vakuutuksia. Vakuutuksen valintaan vaikuttaa ensinnäkin se, onko asuntoja yksi vai useampi. Lisäksi huomioon on otettava, millaisia asuntoja vuokrataan ja kuinka kattavan turvan vuokranantaja haluaa.
Tulevaisuuden vuokralaiset ovat aiempaa monimuotoisempi ryhmä. Suomessa on jo yli puoli miljoonaa vieraskielistä asukasta. Vuokranantajalle monimuotoisuuden huomioiminen konkreettisin teoin voi olla tulevaisuuden vuokramarkkinoilla ratkaiseva tekijä ja kilpailuetu.
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään