VTT:n laskelmien mukaan Suomen asuinrakennusten korjaustarve vuosina 2016–2025 on vuosittain 9,4 miljardia euroa. Eniten korjausvelkaa suhteessa kiinteistöomaisuuteen on julkisella kiinteistön omistajalla.
− Paljon on päiväkoteja ja kouluja korjattukin, mutta niissä korjausvelkaa on eniten, kertoo Talonrakennusteollisuus ry:n asiamies Jani Kemppainen Rakennusteollisuudesta Omataloyhtio.fi:lle.
Asuinkiinteistöistä erottautuvat ammattimaisesti hoidetut kiinteistöyhtiöt. Niissä kiinteistönhoito on Kemppaisen mukaan suunnitelmallisempaa ja siksi ne ovat myös paremmassa kunnossa.
– Hätätyö on aina kallista. Jos juuri nyt tarvitset putkimiestä, voi olla työvoimapulan vuoksi vaikea saada. Siksi korjausvelan kartoitus kannattaa aloittaa vaikka heti, vaikka näkyviä vaurioita ei kiinteistössä olisikaan, Kemppainen sanoo.
Kemppainen aloittaisi kevyestä kuntoarviosta, jonka voi tehdä pintoja rikkomatta. Kun tilat on päällisin puolin katsastettu, siirrytään kuntotutkimukseen. Siinä saatetaan kajota jo rakenteisiin.
Kun kiinteistön kunto on selvillä, mietitään, missä vaiheessa mitäkin korjausta tehdään eli priorisoidaan. Kemppainen kannattaa tarkkaa pitkän tähtäimen suunnitelmaa. Silloin työt voi aikatauluttaa, materiaalit ja tekijät voi varata ajoissa. Taas säästyy rahaa.
– Myös lainaa on helpompi saada, jos taloyhtiöllä on selkeät suunnitelmat. Laina on usein myös edullisempaa, kun ollaan ajoissa liikkeellä hyvien taloussuunnitelmien kanssa, sanoo Kemppainen.
Omataloyhtio.fi muistuttaa artikkelissaan huonossa kunnossa olevan talon arvon laskusta niin pankin kuin ostajien silmissä. Pankki tutkii tarkkaan lainaa myöntäessään, ovatko rakennukset vakuuden arvoisia. Jos korjausvelkaa on kertynyt paljon, vakuudet eivät ehkä riitä, ja laina jää saamatta kokonaan.
Tällä hetkellä eniten tehdään Kemppaisen mukaan putkiremontteja ja hyvänä kakkosena tulevat julkisivuremontit.
Kiinteistöliiton viime syksynä valmistuneen korjausbarometrin mukaan seuraava suuri yksittäinen korjauskohde ovat sähköautojen latauspisteet. Viime aikoina korjausrakentamisessa on kiinnitetty erityistä huomiota myös energiatehokkuuteen.
Korjausvelkaa on Kemppaisen mukaan melko tasaisesti eri puolilla Suomea. Pienillä paikkakunnilla velkaa on ehkä enemmän kuin suurissa taajamissa, missä taloyhtiöiden edustajat tietävä saavansa vastinetta remonttirahoilleen.
Lisätietoa korjausrakentamisesta ja korjausvelasta löydät muun muassa Ympäristöhallinnon verkkopalvelusta.
Veden osuus kiinteistöjen energiakustannuksista on lähes 40 prosenttia. Huoneistokohtaisella vedenmittauksella ja kulutuksen mukaisella vesilaskutuksella on mahdollista saada aikaan merkittäviä säästöjä.
Smartvatten
Kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijoiden julkistamassa raportissa tarkastellaan rakennetun ympäristön tilaa. Raportin mukaan korjausvelan hallinnan tulisi olla tärkein prioriteetti. Rakentamisessa tulisi siirtyä yhä enemmän uudisrakentamisesta korjausrakentamiseen.
Rahantarve ei lopu siihen, kun rakennusprojekti saadaan loppuun. Kiinteistöjen hallinta ja kehittäminen vaativat usein suuria investointeja. Taloyhtiöt ja kiinteistönomistajat turvautuvat lainarahoitukseen kattaakseen esimerkiksi korjauksia, energiatehokkuusprojekteja ja laajennuksia.
Halvinlaina.fi
Taloyhtiöissä tehdään liian vähän korjauksia, selviää Isännöintiliiton tuoreesta talouskyselystä. Syytä korjausten lykkäämiselle löytyy kustannusten noususta ja taloyhtiöiden heikentyneestä lainansaantimahdollisuudesta. Suurin syy on kuitenkin osakkaiden haluttomuus edistää remontteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään