Asumiseen suoraan liittyvät kustannukset ovat jo nyt selkeässä kasvussa. Esimerkiksi sähkön hinnan uskotaan nousevan Suomessa muun Euroopan tasolle. Tähän mennessä sähkön hinta on Suomessa ollut vielä kohtuullisen edullista verrattuna esimerkiksi vaikkapa Saksaan tai Englantiin.
Tänä syksynä sähkön kallistuminen onkin yllättänyt monet asukkaat. Energian hinnannousu on ollut selvästi nopeampaa kuin ennusteissa aiemmin oletettiin.
Asumisen kustannuksia voi nostaa myös korkojen nousu. Nooa Säästöpankin toimitusjohtaja Esa Jäntti kertoo Talouselämä-lehdelle uskovansa Euroopan keskuspankin aloittavan ohjauskorkonsa nostamisen ennakoitua aikaisemmin – jopa jo lähikuukausien aikana.
Jäntin mukaan monella pääkaupunkiseudun asuntovelallisella talous on vedetty niin tiukoille, että jo prosentin nousu lainan viitekorossa tuntuu kuukausierässä. 250 000 euron lainassa se tarkoittaisi yli 100 euron lisäerää kuukausittain 15 vuoden maksuajalla laskettuna.
Kokonaan oma lukunsa on kiinteistövero. Kiinteistöverotusta on tarkoitus uudistaa niin, että verotusarvot vastaisivat paremmin alueen hintatasoa ja rakentamiskustannuksia.
Yksittäisille kiinteistöille se voi hyvinkin tarkoittaa veron nousua. Mikäli kunnat paikkaavat verotulomenetyksiään nostamalla laajasti kiinteistöveroa, tällä on asumiskustannuksia nostava vaikutus.
− Jokaisen asuntovelallisen kannattaisikin nyt laskea ihan konkreettisesti, miten kustannusten nousut vaikuttavat omiin asumiskuluihin ja muista päivittäisistä menoista selviytymiseen, Jäntti sanoo.
Oman uhkansa kustannusten nousulle tuo EU-komissio, joka julkisti lokakuun lopussa uuden esityksen siitä, miten eurooppalaisten pankkien vakavaraisuutta on vahvistettava lähivuosina.
Finanssivalvonta on arvioinut uudistuksen iskevän kovaa suomalaispankkeihin. Niiden pääomavaatimukset nykyiselle luottosalkulle nousisivat keskimäärin 15–20 prosenttia.
Esityksessä vaaditaan pankkien keräävän lisäpuskureita esimerkiksi asuntoluottojensa takia. Se tarkoittaa, että asuntoluotoille pitää vastaisuudessa olla suurempi oma pääoma. Sama voi koskea myös asunto-osakeyhtiöitä sekä pienten ja keskisuurten yritysten lainoitusta.
Suomalainen finanssiala haluaa, että EU-komissio huomioisi eri maiden erityispiirteet. Suomessa se tarkoittaisi muun muassa sitä, että pankkien pääomavaatimuksia lievennettäisiin vähäriskisinä pidettyjen asuntoluottojen osalta.
Vuokralla asuvien asuntokuntien määrä ylitti miljoonan rajan vuonna 2023, kertoo Tilastokeskus. Samalla asuntokuntien määrä lisääntyi, kun yksin asuminen lisääntyi. Omistusasuminen on silti edelleen yleisin asumismuoto Suomessa.
Uuden komission myötä asuminen nousee EU:ssa tärkeäksi puheenaiheeksi seuraavien viiden vuoden aikana. Näin uskoo eurooppalaisten kiinteistönomistajien etujärjestön UIPIn pääsihteeri Emmanuelle Causse, joka vieraili Suomessa syyskuussa.
Laskevien korkojen myötä taloyhtiölainojen korkomenot ovat pienentyneet. Yleisesti taloyhtiöiden talous on aiempia vuosia parempi. Pankin arvion mukaan tänä keväänä rahoitusvastikkeet pienenevät, mutta hoitovastikkeet nousevat.
Ennusteiden mukaan vieraskielisen väestön osuus kaksinkertaistuu Suomessa 15 vuodessa. Tämä muokkaa tulevia asuintarpeita etenkin suurissa kaupungeissa. Vieraskielisistä asuntokunnista lähes kolme neljästä asuu vuokralla, kun kotimaisissa kieliryhmissä omistusasuminen on yhä yleisin asumisen muoto.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään