Suomessa on lähes puoli miljoonaa 30–50 vuotta vanhaa pientaloa, kertoo rakentaja.fi-sivusto. Niissä käyttövesi kulkee yleensä rakenteiden sisään asennetuissa metalliputkissa, joiden uusiminen alkaa olla ajankohtaista.
Putkiston kestoon vaikuttaa mm. vesijohtoveden laatu. Rakenteiden sisällä olevien putkien vuoto saattaa alkaa piilevänä ja kestää kauan, ennen kuin se huomataan. Tällöin korjaustöiden määrä ja kustannukset nousevat huomattavasti ajoissa tehtyä käyttövesiremonttia suuremmiksi.
Putkiremontti mielletään usein hankalaksi, kalliiksi ja pitkäaikaiseksi remontiksi. Kerrostalojen osalta näin voi ollakin, mutta pientalojen putkiremontit voidaan toteuttaa parissa päivässä ja hintahaarukka kohteesta riippuen on tyypillisesti 5000–8000 euroa. Kestoltaan remontti on parhaimmillaan vain pari päivää eikä yleensä estä talossa asumista remontin aikana.
Suomalaisissa omakotitaloissa tehdäänkin käyttövesiremontteja nykyään aikaisempaa enemmän. Kotitalousvähennyksellä on varmasti oma vaikutuksensa ennakoivien käyttövesiremonttien suosion kasvuun, mutta myös uusien menetelmien helppous lisää omakotitaloasukkaiden intoa ikääntyvien järjestelmien uusimiseen.
Vettä voi kulua huomaamatta myös ilman vesivuotoja. Vanhan wc-istuimen vuotava tiiviste voi päästää vettä läpi jopa kymmeniä litroja päivässä. Vesilaskua kasvattavat myös pitkät suihkutuokiot, nurmikon kastelu tai auton pesu.
Vuotovahti on tärkeä apuväline vesivahinkojen ehkäisyssä. Älykäs vedenvalvontajärjestelmä tarkistaa myös putkiston kunnon säännöllisesti, ilmoittaa poikkeuksellisesta vedenkäytöstä, sulkee veden vesivuototilanteessa ja varoittaa putkien jäätymisvaarasta. Se antaa myös tarkkoja vesipistekohtaisia tietoja veden käytöstä.
Putkiremontin toteutustavat ovat kehittyneet viime vuosina nopeasti, ja erityisesti viemärin sukitus on vakiinnuttanut asemansa perinteisen putkiremontin rinnalla. Kysyimme projektinjohtaja Jari Heikkilältä, miten nämä menetelmät eroavat toisistaan ja milloin kumpikin on järkevin valinta.
Sustera
Kerrostalossa kulkee monenlaista putkistoa. Niistä tavallisimmat ovat lämmitys-, vesijohto- ja viemärijärjestelmän putket. Taloyhtiön hallituksen jäsenen on hyvä tuntea kiinteistönsä putket korjausrakennushankkeista päättäessään.
Putkiremontti jää usein tekemättä tai sitä lykätään viimeiseen hetkeen tai putkivuotoihin asti. Syitä ovat taloyhtiöiden vaikeudet saada remonttilainaa, heikko taloyhtiöiden taloustilanne ja lisääntynyt korjausvelka, ilmenee Isännöintiliiton kyselystä.
Kerrostaloissa tehdään tänä vuonna eniten vesi- ja viemärijärjestelmien korjauksia, joiden kustannukset ovat kasvaneet ripeästi parin viime vuoden aikana. Perinteisen tavan viemärikorjausten kokonaiskustannusten mediaani oli tänä vuonna koko Suomessa noin 1 000 euroa huoneistoneliöltä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään