Putkien ja laitteiden vuotovahingot ovat vuodesta toiseen yleinen kodin harmi, kertoo rakentaja.fi-sivusto. Pohjola Vakuutuksen tilastojen mukaan vuotovahingoista jopa 55 prosenttia sattuu omakotitaloissa ja lähes 70 prosenttia 1980-luvulla tai sitä aiemmin rakennetuissa taloissa. Omakotitalon vuotovahingosta aiheutuu keskimäärin 8 300 euron kustannus, mutta suurimmillaan se voi nousta jopa yli 100 000 euroon.
Noin 60 prosenttia omakotitalojen korvatuista vuotovahingoista aiheutuu käyttövesiputkistosta ja laitteista, kuten pesukoneista ja hanoista. Noin viidennes vuotovahingoista on viemäriputkiston aiheuttamia ja noin 15 prosenttia johtuu rakennuksen kiinteän LVI-laitteen, tyypillisesti lämminvesivaraajan, rikkoutumisesta.
Riskit kasvavat putkien iän myötä, eikä vakuutus välttämättä korvaa täysimääräisesti ikääntyneitä putkia ja niistä aiheutuneita vahinkoja. Itse putkista tehdään ikävähennys niiden toisesta käyttövuodesta alkaen. Jos yli 35 vuotta vanhat putket aiheuttavat vahinkoa ympärillä oleviin rakenteisiin, tehdään lisäksi erillinen vuotovähennys. 35–49 vuotta vanhojen putkien kohdalla vahingon määrästä vähennetään 30 prosenttia ja 50 vuotta tai sitä vanhempien putkien kohdalla 60 prosenttia.
Astianpesukoneet aiheuttavat omakotitaloissa kuukausittain kymmeniä vahinkoja. Tyypillinen syy on pesukoneen tulo- tai poistoletkun irtoaminen, vuotaminen tai rikkoutuminen. Niin ikään pyykinpesukoneissa on vastaavia ongelmia, mutta ne aiheuttavat vahinkoja astianpesukoneita harvemmin.
Myös pesukone tulisi uusia ajoissa ennen käyttöiän loppua. Riski laitteen rikkoutumiseen kasvaa jo neljän vuoden kohdalla, mutta erityisen riskialttiita ovat seitsemän vuotta ja sitä vanhemmat koneet. Vahinkoja voidaan ennaltaehkäistä myös koneen oikeanlaisella asennuksella ja valvotulla käytöllä.
Astian- tai pyykinpesukonetta ei saa koskaan jättää yksin pyörimään, sillä kone voi mennä rikki pesun aikana, jolloin vedet valuvat lattialle. Jos vahinko sattuu pesukoneen ollessa päällä ilman valvontaa, saatetaan vakuutuskorvauksia alentaa tai pahimmillaan niitä ei voida maksaa ollenkaan.
Veden hinnan ripeä kallistuminen jatkuu tänä vuonna, käy ilmi tuoreesta kuntakohtaisten kiinteistökustannusten vertailusta. Sen sijaan kaukolämmön hinnannousu on hidastunut. Keskimääräinen vesikustannusten nousu on tänä vuonna 4,2 prosenttia.
Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänä vuonna lähes kaikissa Suomen kunnissa, käy ilmi Kiinteistöliiton Indeksitalo-vertailusta. Keskimäärin kustannukset ovat nousseet kaksi prosenttia. Eniten on noussut veden hinta.
Mökkeilyn maksut ovat nousseet ja alueelliset erot kustannuksissa kasvaneet, käy ilmi Suomen Omakotiliiton selvityksestä. Sähkö- ja jätemaksut sekä kiinteistövero ovat nousseet vuodessa enemmän ja useammalla paikkakunnalla kuin vuosi sitten. Savonlinnassa maksut ovat Suomen kalleimmat.
Kerrostalojen hoitovastikkeet nousevat tänä vuonna 1,5 prosenttia ja rivitalojen 2,8 prosenttia, selviää Kiinteistöliiton kyselystä. Kerrostaloyhtiöissä vastikkeiden nousu on hidastunut selvästi rivitaloja enemmän. Taloyhtiöiden maksukyky on parantunut.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään