Isännöintiala uudistuu ja ottaa aimo harppauksen kohti yhä ammattimaisempaa kiinteistöjen johtamista, kun ensimmäiset auktorisoidut isännöitsijät saavat todistuksen pätevyydestään.
Isännöintiliitto ja Isännöinnin auktorisointi ISA ry julkistivat torstaina uuden henkilöpätevyysjärjestelmän, jolla isännöitsijät voivat osoittaa kouluttautuneensa ja hankkineensa laajan kokemuksen päätoimisesta isännöinnistä. Nämä uudet auktorisoidut isännöitsijät ovat myös sitoutuneet itsensä jatkuvaan kehittämiseen ja noudattamaan isännöinnin eettisiä ohjeita.
Henkilöpätevyysjärjestelmä täydentää ISA-yritysauktorisointia, joka on jo ottanut oman paikkansa isännöintialalla.
Hakujärjestelmä avataan vuoden lopussa. Isännöitsijä hakee auktorisointia sähköisellä lomakkeella, jolla hän raportoi koulutustietonsa, työkokemuksensa ja toteuttamansa projektit. Tämän jälkeen hakija kutsutaan sähköiseen kokeeseen, jossa testataan isännöintiin liittyvien lakien ja säädösten hallinta. Tentin läpäisyn jälkeen hakija – isännöitsijä – on oikeutettu käyttämään itsestään nimikettä auktorisoitu isännöitsijä.
Isännöintiliitto järjesti pätevöityneen isännöitsijän tittelistä kilpailun. Aktiivisimmin nimikkeitä ehdottivat isännöitsijät itse.
Suosituin ehdotus oli isäntä. Isännöintimestari ja pro-isännöitsijä saivat toiseksi eniten ehdotuksia.
– Isännöitsijä-sanaa haluttiin käyttää, koska se on hyvä ja vakiintunut nimike. Auktorisoitu-sana viittaa siihen, että ulkopuolinen neutraali taho on tunnustanut henkilön pätevyyden. Auktorisoitu isännöitsijä -termistä ymmärtää heti, mistä on kyse, Isännöinnin auktorisointi ISA:n hallitus perustelee valintaa.
Kilpailuun tuli kirjava joukko nimi-ideoita – titteliksi ehdotettiin muun muassa skarppikaveria, asuntokroisosta, kiinteistökipparia, isitakuuta ja hyvistä.
Suomessa on 700 isännöintiyritystä ja 2 500 isännöitsijää. Isännöintiliiton jäseninä on 470 yritystä ja 22 paikallisyhdistystä, joiden kautta liittoon kuuluu 2/3 Suomen isännöinnistä.
Yhteistyö isännöitsijän kanssa saattaa sujua kuin tanssi – tai aiheuttaa harmaita hiuksia koko hallitukselle. Toisinaan epäluottamus johtaa isännöitsijän vaihtamiseen. Kiinteistölehti Lounais-Suomi kysyi kahden turkulaisen taloyhtiön kokemuksista.
Asunto-osakeyhtiössä yhtiökokouksella on yleistoimivalta, kun taas hallituksen ja mahdollisen isännöitsijän toimivalta on rajoitetumpaa. Toimivallanjako taloyhtiössä on periaatteessa selkeä: ylintä päätösvaltaa käyttää yhtiökokous, hierarkiassa seuraavana on hallitus ja tämän jälkeen isännöitsijä.
Tilaajille
Taloyhtiön hallitus voi tehdä työtään monin eri tavoin. Asunto-osakeyhtiölaki antaa puitteet, mutta arkinen työskentely pitää jokaisessa hallituksessa päättää erikseen. Myös yhteistyöstä isännöitsijän kanssa tulee sopia tarkasti.
Toisinaan tyytymättömyys isännöinnin asiakaspalveluun johtuu osakkaiden ja asukkaiden omasta tietämättömyydestä ja harhaluuloista. Moni esimerkiksi edelleen luulee, että isännöinti ja kiinteistönhuolto ovat yksi ja sama asia.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään