Suomen ilmasto on muuttunut jo, kertoi hiljattain Suomen luonto 2100-kirjan julkaissut meteorologi Kerttu Kotakorpi Green Building Council Finlandin järjestämässä seminaarissa.
− Lämpötila on noussut yli kaksi astetta ja talvet ovat muuttuneet. Lumiaika on lyhentynyt, sademäärissä on kasvua ja samaan aikaan kesän kuivuusaika on pidentynyt ja helteet rikkovat lämpöennätyksiä. Ylipäätään äärevät säätyypit ovat lisääntyneet, Kotakorpi kertoo.
Kykymme vastata ilmastonmuutoksen haasteisiin on kehittynyt erityisesti rakennusmateriaalien osalta huimasti. Vastaavaa kehitystä ei ole tapahtunut rakenneratkaisuissa.
Erityisesti kosteuden lisääntyminen on haaste rakennuksille, koska kuivuminen hidastuu.
MONISSA RAKENNUSHANKKEISSA tehdään jo nyt ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelmia. Niissä huomioidaan erityisesti hulevesien imeyttämistä tonteilla, läpäiseviä piharakenteita ja viherkattoja. Samoin pohditaan yksittäisten rakennusten vaikutusta koko alueen sopeutumiseen: miten kiinteistöt voivat tukea energiantuotantoa, hulevesien hallintaa tai miten viheralueet, julkisivujen materiaalit ja niiden väritys viilentää ympäristöään.
Yksi huoneaihe piilee kellarirakenteissa, joita ei toistaiseksi suunnitella vedenpainetta kestäväksi, totesivat webinaarin keskustelijat. Pohjaveden pinnan vaihteluun tulisi varautua varautumaan ns. takalukoilla.
TÄYDELLISESTI ILMASTONMUUTOKSEEN sopeutuva rakennus on huolellisesti suunniteltu, kosteusteknisesti varmistettu, ilmatiivis ja hyvin toteutettu kosteusrasitusta kestävistä materiaaleista.
Paneelikeskustelijoiden mielestä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen pitäisi ottaa osaksi kiinteistöjen pitkän tähtäimen suunnitelmia (PTS). Talotekniikalla on erittäin suuri rooli myös päästöjen vähentämisessä parantuneen energiatehokkuuden ansiosta.
Lue Green Building Council Finlandin artikkeli kokonaisuudessaan tästä!
Taloyhtiöiden tietoisuus ilmastonmuutoksen tuomista haitoista ja niihin varautumisesta on kasvussa, selviää Kiinteistöliiton kyselystä. Taloyhtiöissä huomioidaan ilmastonmuutos osana päätöksentekoa, mutta energiatehokkuudessa on vielä parantamisen varaa.
Kiinteistön energialuokalla voi olla vaikutusta asuntolainapäätökseen, käy ilmi Aalto-yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Hyvä energialuokka voi oikeuttaa edullisempiin lainaehtoihin, kun taas heikko energialuokka voi tehdä kohteesta pankin silmissä rahoituskelvottoman.
Suomessakin on syytä varautua jätevesihuollon laajoihin häiriötilanteisiin. Taloyhtiöiden ja isännöintitoimistojen kannattaa miettiä etukäteen, kuinka asukasviestintä hoidetaan, jos jätevesien viemäröinti estyisi pidemmäksi aikaa.
Suomen Kiinteistöliitto näyttää muutaman vuoden kuluttua erilaiselta kuin nykyisin. Alueyhdistysten yhteistyö ja yhteen hiileen puhaltaminen korostuvat, tiivistää tavoitteensa liiton toukokuussa aloittanut uusi toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva. Hän kertoo myös, mitä taloyhtiöiden kannattaa vaatia isännöinniltä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään