Tilaajavastuulaki muuttuu – uutta lakia valvotaan syyskuusta alkaen

Tilaajavastuulaki muuttuu 1.9.2015 alkaen. Muutoksia tulee muun muassa selvitysvelvollisuuden laajuuteen, lähetettyjen työntekijöiden sosiaaliturvan selvittämiseen sekä laiminlyöntimaksuihin.

Lakimuutokset koskevat alihankinta- ja vuokratyösopimuksia, jotka solmitaan 1.9.2015 tai sen jälkeen. Muutosten noudattamista valvotaan heti syyskuun alusta alkaen. Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue vastaa tilaajavastuulain valvonnasta koko Suomessa.

Tilaajavastuulakia tulee noudattaa kaikilla aloilla, joissa käytetään alihankintaa tai vuokratyöntekijöitä. Lain tarkoituksena on edistää tasavertaista kilpailua ja työehtojen noudattamista sekä torjua harmaata taloutta.

Selvitys myös työterveyshuollosta

Lakimuutoksen jälkeen tilaajan on hankittava muiden laissa edellytettyjen selvitysten lisäksi myös selvitys työterveyshuollon järjestämisestä. Selvitysvelvollisuus voidaan täyttää esimerkiksi hankkimalla jäljennös työterveyshuoltosopimuksesta.

Tilaajan arvioitava, aikooko sopimuskumppani hoitaa verovelkansa

Veronmaksuasioita koskevan selvityksen tilaaja on voinut jo 1.12.2014 ja sen jälkeen solmituissa sopimuksissa hankkia itse julkisesta verovelkarekisteristä. Mikäli verovelkarekisterissä ei ole merkintöjä veroveloista tai ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönneistä, ei tilaajan tarvitse hankkia tulosteen lisäksi muuta selvitystä veronmaksuasioista. Mikäli verovelkarekisteristä ilmenee verojen maksun tai ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyöntejä, tulee tilaajan selvitysvelvollisuuden täyttääkseen hankkia lisäksi verovelkatodistus.

Jatkossa verovelkatodistuksen hankkimisen jälkeen on tilaajan harkinnassa, tekeekö tilaaja verovelkaisen yrityksen kanssa sopimuksen. Tilaajan on aina arvioitava, onko sopimuskumppanin tarkoituksena hoitaa lakisääteiset maksuvelvoitteensa. Mikäli verovelkaa voidaan pitää määrältään merkittävänä ja tilaajan olisi täytynyt tietää, ettei sopimuspuolella ole tarkoitusta täyttää lakisääteisiä maksuvelvollisuuksiaan, voidaan tilaajalle määrätä korotettu laiminlyöntimaksu.

Lähetetyn työntekijän sosiaaliturvan varmistaminen

Jos ulkomainen sopimuspuoli lähettää Suomeen työntekijöitä, tilaajan on selvitettävä työntekijöiden sosiaaliturvan määräytyminen viimeistään ennen työn aloittamista. EU:n ja ETA:n alueelta tulevien lähetettyjen työntekijöiden osalta eläke- ja tapaturmavakuuttamista koskevat tiedot osoitetaan A1- tai E101 -todistuksilla.

Jatkossa tilaajan on lisäksi sopimusta tehdessään edellytettävä, että sopimuspuoli toimittaa koko sopimussuhteen ajan lähetettyjen työntekijöiden osalta todistukset sosiaaliturvan määräytymisestä ennen kuin nämä aloittavat työnteon. Tilaajalla on velvollisuus ottaa asia esille sopimusta tehtäessä, ja tilaaja on myös velvollinen tarvittaessa osoittamaan, että tämä velvollisuus on täytetty. Tämän vuoksi asiaa on käsiteltävä kirjallisesti. Säännöksen laiminlyönnistä voidaan määrätä laiminlyöntimaksu.

Rakentamistoimintaan liittyvissä sopimuksissa tilaajan vastuu on laajempi. Tilaajalla on jatkuva velvoite varmistua siitä, että sopimuskumppanin lähetetyillä työntekijöillä on voimassa olevat todistukset sosiaaliturvan määräytymisestä. Pelkkä asian esiin ottaminen sopimusta solmittaessa ei riitä täyttämään rakentamistoimintaan liittyvän tilaajan velvollisuutta.

Korotettu laiminlyöntimaksu kaikille aloille

Jatkossa laiminlyöntimaksua koskevia säännöksiä yhtenäistetään siten, että korotettu laiminlyöntimaksu koskee kaikkia tilaajavastuulain soveltamisalaan kuuluvia sopimuksia. Ennen lakimuutosta korotettu laiminlyöntimaksu on koskenut vain rakentamistoimintaan liittyviä sopimuksia.

Laiminlyöntimaksujen määriä myös korotetaan. Jatkossa laiminlyöntimaksun suuruus on 2 000 – 20 000 euroa ja korotetun laiminlyöntimaksun määrä on 20 000 – 65 000 euroa.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle kahden viikon välein!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

18.9.2025

Sata vuotta elämää taloyhtiöissä – miten asuminen on muuttunut?

Suomen Kiinteistölehti juhlii tänä vuonna satavuotista taivaltaan. Ensi vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta myös ensimmäisen asunto-osakeyhtiölain voimaantulosta. As Oy Agrikolankatu 7 on esimerkki siitä, millaisia muutoksia taloyhtiöissä on koettu vuosisadan aikana.

Tähtiartikkeli

riistavuorenkuja

19.12.2024

Riistavuorenkujalla eletään yhteisöllisesti

Helsingin Etelä-Haagassa sijaitsevassa taloyhtiössä Riistavuorenkuja 8:ssa asukkaat yhdessä pitävät huolta talostaan ja myös vaalivat sen 60-vuotista historiaa. Taloyhtiössä on alusta alkaen arvostettu talkootyötä ja asukkaiden aktiivista osallistumista. Viime vuosina lapsiperheet ovat tuoneet yhtiöön iloa ja energiaa.

11.11.2025

Kuukauden kasvo: Vanhat sähköjärjestelmät voivat olla turvallisuusriski

Latausasemien rakentaminen tai aurinkosähkön asentaminen on yhä useamman taloyhtiön suunnitelmissa. Vanhojen sähköjärjestelmien teho ja turvallisuus eivät välttämättä uudistuksiin taivu. Silloin on syytä miettiä sähköremonttia, sanoo STULin tekninen johtaja Esa Tiainen.

24.9.2025

Taloyhtiön tyytymättömyys isännöintiin johti sopimuksen irtisanomiseen

Taloyhtiöt ovat melko tyytyväisiä saamiinsa isännöintipalveluihin, mutta kiitettävään arvosanaan on vielä matkaa. Tyytymättömyys voi johtaa asiakkuuden päättymiseen. Näin kävi As Oy Helsingin Sompasaaren Pookissa.

Olet lukenut 1/5 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti