Naapuruussovittelun keskus toimii pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella. Suurin osa toimeksiannoista koskee kahden naapurin välistä riitaa. Toimeksiantoja tekevät asumisneuvojat, isännöitsijät, poliisi, sosiaalitoimi ja muut viranomaiset sekä asukkaat itse.
Tavallisesti kyse on naapurusten välisestä riidasta, jossa toista osapuolta häiritsevät toisen käyttäytyminen ja erilaiset elämäntavat. Yleensä kiista on lähtenyt liikkeelle häiriöstä, kuten metelistä, pyykkivuorojen väärinkäytöstä tai lasten tekosista ja heidän komentamisestaan. Kiista on jäänyt kytemään eikä keskustelua ole käyty sovussa loppuun.
Naapuruussovittelun keskuksen johtajana toiminut Miriam Attias kertoo, että sovittelussa ei etsitä syyllisiä vaan ratkaisuja. Niiden löytymiseksi sovittelukeskus auttaa käymään rakentavaa vuoropuhelua. Usein häiritsevästä käyttäytymisestä huomauttaminen, tai tapa, jolla huomautetaan, aiheuttaa loukkaantumisen ja puhumattomuuden. Kierteen alkuperäistä syytä ei sitten pitkän ajan kuluttua usein edes muisteta.
Viralliset ohjeet kehottavat tekemään kirjallisen valituksen ja hankkimaan siihen todistajat. Byrokraattinen prosessi etäännyttää ihmisiä toisistaan. Siinä tähdätään oikeudenkäyntiin ja todisteluun. Sovittelukeskuksissa sen sijaan uskotaan, että kohdatessaan ihmiset kykenevät kantamaan vastuun käyttäytymisestään ja kommunikoimaan asiallisesti. Suurin ongelma on, että kohtaaminen ei aina tunnu helpolta.
Raha ratkaisee sen, minkälaisessa kodissa kukin pystyy asumaan. Yhteen kansallisuuteen kuuluvat ihmiset eivät asu kaikki samalla tavalla kotimaassaankaan – ei siis kannata etsiä yleispätevää tietoa johonkin kulttuuriin kuuluvien tavoista.
Taloyhtiöissä, joissa on hyvä ilmapiiri ja ihmiset tervehtivät toisiaan, pystytään helpommin myös hyvässä hengessä kertomaan kasvokkain omaa mieltä askarruttavista asioista. Aina jos jokin asia painaa mieltä, siitä kannattaa puhua, mutta asiallisesti. Ihmisillä on myös eri käsityksiä hyvästä naapuruudesta. Toisten mielestä siihen kuuluu tervehtiminen, toisten mielestä ei.
Riitatapauksissa isännöitsijän puolueettomuus on tärkeää. On esiintynyt tapauksia, joissa isännöitsijä on lähettänyt asukkaalle kirjeen, jossa häntä epäillään naapureiden kiusaamisesta ja on käsketty lopettamaan heti. Kirjeen saanut ei ole edes ymmärtänyt, mikä asia hänen pitäisi lopettaa. Asiasta olisi ehkä kannattanut ensin keskustella osapuolten kanssa.
− Konfliktit eivät ikinä synny suurina, vaan ne lähtevät pienestä liikkeelle. Kaikista niistä selviää puhumalla, Attias sanoo.
Lue Miriam Attiaksen YLE:lle aiheesta kirjoittama kolumni:
Ryhmäkorjaushankkeessa useampi taloyhtiö muodostaa yhteistyöryhmän, joka lähtee toteuttamaan mahdollisimman paljon yhteisiä elementtejä sisältävää, yhteistä korjaushanketta. Suurimmat hyödyt saadaan, jos mukana olevat yhtiöt ovat mahdollisimman samankaltaisia.
Ulkoikkunat voivat olla huurteessa, vaikka kerrostalo on vielä uusi tai siinä on tehty ikkunaremontti. Pulma on asukkaan kannalta harmillinen, mutta taloteknisesti vaaraton. Jos kosteutta sen sijaan alkaa ilmestyä lasien väleihin, kannattaa syitä selvittää jo tarkemmin.
Vastuu väestönsuojan ja sen välineistön kunnossapidosta on rakennuksen omistajalla eli taloyhtiöllä. As Oy Euran Kotipiha on 18 asunnon rivitaloyhtiö, jossa kiinteistön kunnosta pidetään hyvää huolta. Kunnossapitoon kuuluvat myös väestönsuojan säännölliset tarkastukset.
Rottien määrä voi kasvaa leutojen talvien myötä. Parhaita keinoja suojautua jyrsijöiltä ovat jätepisteen siistinä pito ja rakenteiden kunnosta huolehtiminen. Asukkaiden on hyvä ilmoittaa kaikista rottahavainnoista isännöintiin, joka tilaa tarvittaessa torjunnan.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään