Kunnossapitotarveselvitykseen pitää kirjata taloyhtiöiden tulevat korjaustarpeet viiden vuoden aikajänteellä. Ne on syytä kirjata huolella.
Mikäli taloyhtiön hallitus ei hoida velvollisuuttaan laatia perusteellista kunnossapitotarveselvitystä, voi edessä olla pahimmillaan kallis oikeusriita.
Isännöintiliitto kertoo tiedotteessa Vaasan hovioikeuden taannoisesta päätöksestä, jonka mukaan taloyhtiö velvoitettiin maksamaan vahingonkorvauksia yhdelle osakkaalle. Riidan taustalla oli ylimalkaisesti tehty kunnossapitotarveselvitys, jonka takia yhtiöstä asunnon hankkinut osakas maksoi asunnostaan liian korkean hinnan.
Hovioikeus velvoitti taloyhtiön korvaamaan osakkaalle asunnon korjauksesta aiheutuneet sijaisasumisen kustannukset sekä muuttokulut.
Kunnossapitotarveselvityksen ideana on auttaa taloyhtiön hallitusta, osakkaita ja asunnon ostajia. Monessa taloyhtiössä selvitys tehdään kuitenkin ylimalkaisesti.
– Kunnossapitotarveselvityksiä on moneen lähtöön. Niissä ei välttämättä kerrota, mitä korjauksia lähivuosina pitää tehdä tai ne kerrotaan epämääräisesti. Pahimmillaan ne kertovat taloyhtiön tilasta yhtä paljon kuin renkaiden potkiminen autosta, Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva toteaa.
Erityisesti asuntokauppaa harkittaessa kunnossapitotarveselvitykseen kannattaa perehtyä tarkasti.
Lain mukaan taloyhtiöiden hallitusten pitää tehdä vuosittain kunnossapitotarveselvitys, johon listataan viiden vuoden tähtäimellä taloyhtiön keskeisimmät korjaukset ja remontit. Selvitys pitää esittää vuosittain yhtiökokouksessa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään