Valtioneuvosto antoi eilen asetuksen, jolla parannetaan veden ja lämpöenergian käyttäjän omaa kulutustaan koskevan tiedon saantia. Tavoitteena on myös kasvihuonekaasupäästöjen ja muun ympäristökuormituksen vähentäminen energian- ja vedenkulutuksen pienentyessä.
Energiatehokkuusdirektiivin edellyttämät lakimuutokset tulivat Suomessa voimaan 23.11.2020. Vaatimukset edellyttivät Suomessa muutoksia energiatehokkuutta, rakentamista ja asumista koskeviin säädöksiin.
Asetuksella annetaan yksityiskohtaiset säännökset kaukolämmityksen ja -jäähdytyksen kulutus- ja laskutustietojen toimittamisesta vähittäismyyjän loppuasiakkaalle sekä veden kulutus- ja laskutustietojen toimittamisesta veden loppukäyttäjälle.
Asetuksella annetaan niin ikään tarkemmat säännökset vedestä maksettavan vastikkeen tai muun korvauksen määräämisestä. Kulutuksen perusteella on laskutettava sekä kylmän että lämpimän veden osuudet ja lämpimän veden lämmittämiseen käytetyn energian kustannukset.
Asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajalle, vuokralaiselle sekä asumisoikeuden haltijalle on annettava kuukausittain tiedot lämpimän ja kylmän käyttöveden kulutuksesta. Lisäksi vesimaksuvastikkeen tai muun korvauksen perinnän yhteydessä on annettava tarkemmat tiedot vastikkeen tai muun korvauksen määräytymisen perusteista. Käytännössä varsinainen kulutukseen perustuva laskutus toteutetaan yleensä kerran vuodessa.
Vuoden 2020 lopulla tehtyjen säädösmuutosten mukaan rakennuksiin asennettavien huoneistokohtaisten veden kulutusmittareiden on oltava etäluettavia. Vaatimukset koskevat uusia rakennuksia, joille haetaan rakennuslupaa. Olemassa olevat taloyhtiöt siirtyvät kulutusperusteiseen laskutukseen sitä mukaa kun niihin asennetaan putkisaneerauksen yhteydessä asianmukaiset huoneistokohtaiset etäluettavat vesimittarit. Etäluettavuusvaatimus koskee myös lämpöenergiamittareita.
Kun asukas valittaa kylmää kotonaan, selitys voi löytyä yhtä hyvin kiinteistön järjestelmien puutteellisesta toiminnasta kuin asukkaan omista toimista tai vaikkapa terveydentilasta. Vaikka asunnosta ei löytyisi vikaa eikä todellista selitystä kylmyydelle saataisi, on tärkeää, että asukas tulee kuulluksi.
Joskus kiinteistöhuollon käydessä asunnossa voi paljastua, että asukkaalla on sairaalloinen keräilypakko. Silloin käynnistyy prosessi, joka voi ikävimmillään päättyä huoneiston hallintaanottoon ja asukkaan häätämiseen. Suuri tavaramäärä aiheuttaa myös paloturvallisuusriskin.
Vastuu huoneistojen palovaroittimista on siirtymässä osakkaalta taloyhtiölle. Osa asukkaista saattaa haluta asentaa asuntoonsa useamman palovaroittimen. Taloyhtiöillä ei ole oikeutta poistaa asukkaiden omia palovaroittimia ilman asukkaan hyväksyntää.
Puhdas ja riittävä korvausilma on avain mukavaan asumiseen ja terveellisiin sisäolosuhteisiin ympäri vuoden. Ilman riittävää korvausilmaa talojen ilmanvaihto ei toimi suunnitellusti, mikä voi johtaa huonoon sisäilman laatuun ja jopa rakenteiden vaurioitumiseen.
CERVI
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään