Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli vuonna 2019 velkaa keskimäärin 220 prosenttia käytettävissä olevista rahatuloistaan. Eniten velkaa suhteessa tuloihin oli yksinhuoltajilla, 276 prosenttia, sekä yhden aikuisen asuntokunnilla, 255 prosenttia. Myös kahden huoltajan lapsiperheiden velkaantumisaste oli keskimääräistä suurempi, 237 prosenttia. Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 102 240 euroa, mikä oli 1,2 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018.
Velallisia asuntokuntia oli vuonna 2019 1,45 miljoonaa eli 53 prosenttia kaikista asuntokunnista. Velkaa niillä oli yhteensä 126,9 miljardia euroa, mikä oli reaalisesti 2,1 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018. Asuntokuntien käytettävissä olevat rahatulot kasvoivat edellisvuodesta 1,6 prosenttia. Vuonna 2019 kaikkien asuntokuntien velkaantumisaste oli 111 prosenttia, eli sama kuin vuotta aiemmin.
Asuntokuntien veloista oli asuntovelkaa 89,6 miljardia euroa, elinkeinotoimintaa ja tulonhankintaa varten otettua velkaa 8,9 miljardia euroa ja muuta velkaa 28,4 miljardia euroa. Muu velka käsittää kulutukseen ja suurehkoihin hankintoihin otetut velat sekä opintovelat. Eniten edellisvuodesta kasvoivat elinkeinotoiminnan ja tulolähteen velat, 7,2 prosenttia. Asuntokuntien muut velat kasvoivat 4,2 prosenttia ja asuntovelat prosentin edellisvuodesta.
Useimmin asuntovelallisia olivat kahden huoltajan lapsiperheet. Niistä 71 prosentilla oli asuntovelkaa.
Ennusteiden mukaan väestö kasvaa tulevina vuosina vain murto-osassa Suomen kunnista. Muuttotappiokunnissa taloyhtiöillä on ratkottavana asuntojen arvonpudotus, osakkaiden ikääntyminen ja kasvava korjausvelka. Osalla edessä häämöttää purkutuomio tai jopa konkurssi.
Suomen Kiinteistölehti juhlii tänä vuonna satavuotista taivaltaan. Ensi vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta myös ensimmäisen asunto-osakeyhtiölain voimaantulosta. As Oy Agrikolankatu 7 on esimerkki siitä, millaisia muutoksia taloyhtiöissä on koettu vuosisadan aikana.
Tähtiartikkeli
Taloyhtiöiden lainansaantiongelmat ovat jatkuneet ja jonkin verran yleistyneet, selviää Kiinteistöliiton talous- ja rahoituskyselystä. Pienten yhtiöiden tilanne on hankalin. Myös alueelliset erot rahoituksen saatavuudessa ovat merkittäviä.
Energiatehokkuusdirektiivi viedään kotimaiseen lainsäädäntöön Suomen erityispiirteet huomioiden, lupaa asumisesta vastaava ministeri Sari Multala. Hän kannustaa taloyhtiöitä energiatehokkuustoimiin mutta ei usko aiempien valtion tukien palaavan nykyisessä taloustilanteessa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään