Kansainvälinen tutkimus selvitti, paljonko ilmansaasteet vaikuttavat kuolleisuuteen 858 eurooppalaisessa kaupungissa. Todellisia kuolleisuuslukuja verrattiin odotusarvoon ja erotus tulkittiin ilmansaasteista johtuvaksi.
Terveellisintä hengittää oli ilma pienhiukkasten aiheuttamalla kuolleisuudella mitattuna Reykjavikissa. Toiseksi tuli Norjan Tromssa ja kolmanneksi Ruotsin Uumaja. Oulu oli neljäs ja Jyväskylä viides. Kärkitusinassa olivat myös Lahti, Jyväskylä ja Tampere.
Likaisimman ja epäterveellisimmän ilman kaupunkeja löytyi erityisesti Pohjois-Italian teollisuusalueilta ja myös itäisen Keski-Euroopan teollisuuskaupunkien joukosta.
Koko Lancet-lehden englanninkielinen artikkeli on luettavissa Lancetin kotisivuilta. Tutkimuksen tietokanta ja kaupunkien ”paremmuusjärjestys” löytyy täältä.
Suomessa arviolta miljoonassa asunnossa on puutteellinen ilmanvaihto. Jos taloyhtiö tekee muutenkin remonttia, sen kannattaa selvittää, tarvittaisiinko asuntoihin uusia korvausilmareittejä. Turkulaisissa taloyhtiöissä uusittiin korvausilmaventtiilit osana isoa remonttia.
Tähtiartikkeli
Sisäilman laatuun vaikuttavat kosteus, ilmanvaihto, lämpöolosuhteet ja tilojen puhtaus. Lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän säännöllisistä huolloista ja säätöjen tarkistuksista ei kannata tinkiä, muistuttaa sisäilmaprofessori Ulla Haverinen-Shaughnessy.
Ilmanvaihtoa voi parantaa helposti puhdistamalla ilmanvaihtoventtiilit säännöllisesti, pitämällä liesituulettimen puhtaana ja tuulettamalla tehokkaasti. Jos epäilee vikaa, tulee olla yhteydessä huoltoon tai isännöitsijään.
Taloyhtiön hallituksessa kohtaa usein saman kysymyksen: miten ylläpitää hyvät olosuhteet mahdollisimman järkevästi? Keskustelut ilmanvaihdosta ja lämmityksestä liittyvät lopulta samaan kokonaisuuteen – siihen, miten talo toimii arjessa.
CERVI
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään