Neljä kokoomuksen kansanedustajaa ovat jättäneet lakialoitteen, jossa vaaditaan roskaamiskiellon vähäisestä rikkomisesta seuraavan rikesakon kaksinkertaistamista. Aloitetta perustellaan ympäristö- ja viihtyvyyssyillä sekä roskaamisen aiheuttamilla merkittävillä kuluilla kunnille, taloyhtiöille, yrityksille ja kansalaisille, kirjoittaa Verkkouutiset.
Kokoomuksen kansanedustajat Markku Eestilä, Saara-Sofia Sirén, Sari Multala ja Pauli Kiuru vaativat jättämässään lakialoitteessa (LA 43/2020 vp) roskaamiskiellon vähäisestä rikkomisesta seuraavan rikesakon kaksinkertaistamista sadasta eurosta 200 euroon.
Roskaaminen vähentää yleistä siisteyttä ja viihtyisyyttä sekä aiheuttaa monenlaisia ympäristöhaittoja. Roskien heittämisessä kaduille, teiden varsille, puistoihin ja lähimetsiin on kyse välinpitämättömyydestä ja virheellisestä asenteesta luontoa ja luontoarvoja kohtaan. Pienen roskan heittäminen ei ehkä tunnu yksilöstä suurelta ongelmalta, mutta kun roskaajia on enemmän, ongelman mittakaava muodostuu suureksi, lakialoitteessa todetaan.
Aloitteen mukaan roskaamisesta koituu myös merkittäviä kuluja kunnille, taloyhtiöille, yrityksille sekä kansalaisille. Esimerkiksi Helsingin kaupunki käyttää vuosittain noin 3,5 miljoonaa euroa pelkästään puistojen siivoukseen.
Lue Verkkouutisten artikkeli.
Hallituksen maallikkojäsenet joutuvat tekemään taloyhtiön puolesta päätöksiä, joihin voi liittyä isoja taloudellisia riskejä. Hallinnon vastuuvakuutus antaa suojaa henkilökohtaisilta vahingonkorvausvaatimuksilta ja oikeudenkäyntikuluilta.
Moni taloyhtiö maksaa sähkönsiirron tehomaksua, vaikka yhtiön sähkönkulutus ei sitä edellyttäisi, kertoo Isännöintiliitto. Tehomaksu on osa sähkönsiirron hinnoittelua, jolla pyritään tasaamaan kulutushuippuja. Sitä peritään, jos kiinteistössä tarvitaan paljon sähkötehoa yhtä aikaa.
Vastuu huoneistojen palovaroittimista on siirtymässä osakkaalta taloyhtiölle. Osa asukkaista saattaa haluta asentaa asuntoonsa useamman palovaroittimen. Taloyhtiöillä ei ole oikeutta poistaa asukkaiden omia palovaroittimia ilman asukkaan hyväksyntää.
Taloyhtiön hallitus on havainnut, että suurin osa osakkaista osallistuu yhtiökokouksiin etäyhteydellä. Yhtiökokouksen järjestäminen olisi edullisempaa, jos kokoustilaa ei tarvitsisi vuokrata. Voiko yhtiökokouksen järjestää täysin etänä?
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään