CircularHoodFood-hankkeen tavoite on lisätä urbaania ruoantuotantoa ja ruoan arvostusta sekä kehittää biojätteen kiertoa kaupungeissa. HSY:n, Metropolian, Vantaan kaupungin ja Helsingin yliopiston yhteishankkeen tuloksena syntyy kokonaisnäkemys urbaanin ruoantuotannon ja ruoan kiertotalouden parhaista käytännöistä ja kehitysnäkymistä.
Globaalin ruoantuotannon haasteena on tuottaa riittävästi ja kestävästi ruokaa kasvavalle väestölle. Muun muassa ilmastonmuutos ja poliittiset konfliktit tuottavat epävarmuutta ruokaketjuihin. Myös koronavirus on tuonut huoltovarmuuden ja ruoantuotannon omavaraisuuden tärkeyden entistä näkyvämmäksi ja lisännyt kiinnostusta paikalliseen ruoantuotantoon. Urbaanin ruoantuotannon on todettu kasvattavan sekä ruoantuotannon toimintakykyä että ruoan arvostusta. Se myös parantaa asukkaiden hyvinvointia, kun asukkaat voivat nähdä tai osallistua ruoantuotantoon.
”Erityisesti pääkaupunkiseudulla on potentiaalia lisätä ruoantuotantoa, mutta käytännön kokemusta ja osaamista on toistaiseksi vähän. Tarvitsemme uudentyyppistä yhteistyötä kaupunkien ja ruokatuottajien välillä sekä panostusta uusiin, pienen pinta-alan ruoantuotantoteknologioihin ja -ratkaisuihin”, kertoo CircularHoodFood-hankkeen projektipäällikkö Nea Metsänranta HSY:stä.
Urbaanilla ruoantuotannolla tarkoitetaan kaikkea ruokaa, jota voidaan tuottaa kaupungeissa. Tällaista on esimerkiksi palstoilla, parvekkeilla, pihoilla ja joutomailla tapahtuva ulkoviljely sekä sisätiloihin sijoittuvat tuotantomenetelmät, kuten suljettuun kiertovesijärjestelmään perustuva kerrosviljely, hyönteisten konttikasvatus ja sienten kasvatus pieneen tilaan menevillä kasvatusalustoilla.
Hankkeessa toteutetaan tuotekehitys- ja markkinointikokeiluja alan ydintoimijoiden ja start-up-yritysten sekä esimerkiksi taloyhtiöiden kanssa. Kokeilut sijoittuvat pääkaupunkiseudulle, mutta toimijoita aktivoidaan koko maasta.
”Konkreettisia kokeiluja voivat olla esimerkiksi sisätilaviljelyn prototyypit tai biojätteiden lajittelua helpottavat innovaatiot. Lisäksi kannustamme taloyhtiöitä ja ravintoloita ruokahävikin vähentämiseen, biojätteiden lajitteluun ja ruoan arvostuksen lisäämiseen viestinnän ja neuvonnan keinoin”, Metsänranta kertoo.
Hankkeessa toteutettuja kokeiluja arvioidaan vaikuttavuuden, kestävyyden ja pysyvyyden näkökulmasta. Arvioinnin perusteella esimerkiksi taloyhtiöille laaditaan käytännön ohjeistus urbaanien ruoantuotantoratkaisujen hyödyistä ja käyttöönotosta. Myös uusien ratkaisujen vaatimat taloyhtiö- ja korttelitasoiset tilatarpeet sekä niihin liittyvät lupakäytännöt selvitetään. Näin ne voidaan ottaa paremmin huomioon kestävässä aluesuunnittelussa ja asemakaavoituksessa.
Lue HSY:n tiedote.
Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat viime vuonna koko maassa edellisestä vuodesta. Eniten laskivat pienten asuntojen hinnat. Hintaheilunta asuntomarkkinoilla jatkuu, mutta suurissa kaupungeissa alkaa mahdollisesti näkyä kasvun merkkejä.
Suomen Kiinteistölehti juhlii tänä vuonna satavuotista taivaltaan. Ensi vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta myös ensimmäisen asunto-osakeyhtiölain voimaantulosta. As Oy Agrikolankatu 7 on esimerkki siitä, millaisia muutoksia taloyhtiöissä on koettu vuosisadan aikana.
Tähtiartikkeli
Ryhmärakentaminen tarjoaa vaihtoehdon perinteiselle grynderirakentamiselle. Turussa neljä pariskuntaa löi hynttyyt yhteen ja lähti toteuttamaan toimivaa, turvallista ja energiatehokasta rivitaloyhtiötä omien toiveiden mukaisesti.
Vanhojen osakeasuntojen hintojen lasku jatkui vuoden kolmannella neljänneksellä, kertoo Tilastokeskus. Hinnat laskivat erityisesti pienissä asunnoissa. Asuntoja kuitenkin myytiin heinä-syyskuussa kiinteistönvälittäjien kautta 20 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään