Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n laskennan mukaan vuoden 2019 pääkaupunkiseudun päästöt olivat yhteensä noin 4,7 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (CO2-ekv). Asukasta kohden päästöt olivat neljä tonnia CO2-ekv.
Asukaskohtaiset päästöt vähenivät noin kolme prosenttia, mutta kokonaispäästöt pysyivät lähellä edellisvuoden tasoa, kertoo HSY:n ilmastoasiantuntija Juha Viholainen tiedotteessa.
Pk-seudun merkittävimmät kasvihuonekaasupäästöjen lähteet liittyvät rakennusten lämmittämiseen, liikenteen energiankulutukseen sekä kulutussähkön käyttöön.
Näistä sähkön käyttöön liittyvät päästöt laskivat eniten, noin kuusi prosenttia. Myös liikenteen päästöt vähenivät kaksi prosenttia edellisvuodesta. Kaukolämmön kulutuksesta aiheutuvat päästöt pysyivät seudulla edellisvuoden tasolla, mutta kehityksessä oli kaupunkikohtaisia eroja.
Sektorikohtaisista päästöistä eniten nousivat jätteiden käsittelyn aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt (18 %). Nousuun vaikutti jätevedenpuhdistuksen prosessipäästöjen hetkellinen lisääntyminen, minkä vuoksi päästömäärä vuonna 2019 oli poikkeuksellinen edellisiin vuosiin verrattuna.
Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna pk-seudun kasvihuonekaasupäästöt ovat laskusuunnassa, mutta hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen seuraavien kymmenen tai viidentoista vuoden aikana edellyttää mittavia muutoksia monella osa-alueella. Uusiutuvan energian lisääminen, energiatehokkuuden parantaminen sekä vähäpäästöisen liikkumisen edistäminen ovat osa-alueista tärkeimpiä, toteaa HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen.
Lue HSY:n tiedote.
Suomen Kiinteistölehti juhlii tänä vuonna satavuotista taivaltaan. Ensi vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta myös ensimmäisen asunto-osakeyhtiölain voimaantulosta. As Oy Agrikolankatu 7 on esimerkki siitä, millaisia muutoksia taloyhtiöissä on koettu vuosisadan aikana.
Tähtiartikkeli
Veden hinnan ripeä kallistuminen jatkuu tänä vuonna, käy ilmi tuoreesta kuntakohtaisten kiinteistökustannusten vertailusta. Sen sijaan kaukolämmön hinnannousu on hidastunut. Keskimääräinen vesikustannusten nousu on tänä vuonna 4,2 prosenttia.
Asumismenot kasvavat jälleen tänä vuonna, kun viime vuonna ne laskivat hieman, selviää Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton selvityksestä. Kasvua ennustetaan keskimäärin 2,7 prosenttia. Syynä on erityisesti korkojen sekä lämmitysenergian hintojen nousu.
Asunnottomien määrä kasvoi viime vuonna Suomessa 20 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Yksineläviä asunnottomia oli viime marraskuussa 4 579, mikä on 773 enemmän kuin edellisvuonna. Asunnottomuus on kasvanut erityisesti nuorten ja naisten keskuudessa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään