Suomen Kiinteistölehti panostaa alueellisiin aiheisiin julkaisemalla tänä vuonna kaksi uutta alueellista Kiinteistölehteä yhteistyössä Kiinteistöliitto Uusimaan ja Lounais-Suomen kiinteistöyhdistysten kanssa.
Helmi-, touko-, loka- ja joulukuussa valtakunnallisen Suomen Kiinteistölehden yhteydessä jaetaan Kiinteistölehti Uusimaa ja Kiinteistölehti Lounais-Suomi. Lehdet keskittyvät ajankohtaisiin, taloyhtiöille keskeisiin kiinteistönpidon haasteisiin. Näkökulma on kuitenkin valtakunnallista Kiinteistölehteä selvästi alueellisempi.
Kiinteistölehti Lounais-Suomi korvaa aiemmin seutukunnalla ilmestyneen Lounais-Suomen Kiinteistöviestin, ja se jaetaan perinteiseen tapaan Lounais-Suomen kiinteistöyhdistysten jäsenkunnalle ja sidosryhmille. Lehden painos on reilut 5000 kappaletta.
Sen sijaan reilun 15000 kappaleen painoksena Uudellamaalla ilmestyvä Kiinteistölehti Uusimaa on täysin uusi julkaisu ja vahvistaa osaltaan Kiinteistöliitto Uusimaan jäsenilleen suuntaamia palveluita. Samalla lehti korvaa perinteisesti mm. Hyvinkää-Riihimäki-akselilla ilmestyneen Uudenmaan Kiinteistöviestin, jonka sisällöt sulautetaan uuteen julkaisuun.
Uusien lehtien päätoimittajina ovat Kiinteistöliitto Uusimaan toiminnanjohtaja Mika Heikkilä ja Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja Juuso Kallio. Lehtien toimitustyöstä ja kokoamisesta vastaa toimittaja Pekka Virolainen. Mainosmyynnistä Kiinteistölehti Uusimaan osalta vastaavat Media Bookers ja Kiinteistölehti Lounais-Suomen osalta Dorimedia Oy.
Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksen mukaan kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat koko maassa nousseet keskimäärin 3,4 prosenttia. Lounais-Suomessa kustannukset nousivat eniten Porissa ja vähiten Raisiossa.
Taloyhtiöiden lainansaantiongelmat ovat jatkuneet ja jonkin verran yleistyneet, selviää Kiinteistöliiton talous- ja rahoituskyselystä. Pienten yhtiöiden tilanne on hankalin. Myös alueelliset erot rahoituksen saatavuudessa ovat merkittäviä.
Uhanalaiset tervapääskyt ovat katoamassa kattojemme yltä, ja korjaus- ja uudisrakentaminen uhkaa entisestään väheneviä pesäpaikkoja. Taloyhtiöt voivat toimia ratkaisijoina tarjoamalla esimerkiksi tekopesiä tai pääskyhotelleja tervapääskyille.
Suomen väestönsuojajärjestelmä on kansainvälisesti sekä poikkeuksellisen kustannustehokas että kattava. Koska suojien jäähdytys perustuu ilmanvaihtoon ilman sähköllä toimivaa ilmastointia, lämpötilan hallinta voi kuitenkin olla entistä kuumempien kesien takia haasteellista.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään