Talouselämän selvityksen mukaan pieni joukko sijoittajia on kerännyt itselleen nipun hitas-asuntoja. Edes Helsingin kaupunki ei tiedä, kuinka montaa sen hitas-järjestelmän yli 14 000 asunnosta vuokrataan eteenpäin.
Helsingin kaupungin rekisterien perusteella kaikkiaan parillakymmenellä hitas-asuntoja omistavalla on kyseisiä asuntoja enemmän kuin kolme. Helsingin kaupungin kapunkiympäristön toimialan tiimipäällikkö Marjo Tapanan mukaan kaupungilla ei ole tietoa edes siitä, asuuko tietyn hitas-asunnon omistaja itse asunnossa vai ei, kertoo Talouelämä.
Tänä syksynä Helsingin kaupungin valtuusto käsitteli järjestelmästä luopumista, mutta kaupunginhallituksen mukaan luopuminen vaatisi korvaavaa järjestelmää tukemaan kohtuullisen hintaista asumista. Yksi asian käsittelyyn liitetyistä neljästä ponnesta kuitenkin esittää, että kaupunki selvittää mahdollisuudet estää hitas-asuntojen hankinta sijoituskohteiksi sekä niiden jälleenvuokraus ja luovuttaminen henkilölle, joka omistaa jo yhden tai useamman hitas-asunnon. Esitetyt ponnet tulevat poliittiseen käsittelyyn viimeistään ensi syksynä, sanoo kaupungin asunto-ohjelmapäällikkö Mari Randell.
Talouselämän haastattelemat ekonomistit eivät näe syytä korvata järjestelmää, vaan lakkauttaa se kokonaan. Ekonomisti Roger Wessman arvioi, että kaupunki saisi enemmän tuloja, kun tonteista saisi markkinahinnan. Rahan kaupunki voisi käyttää hyväksi katsomallaan tavalla, esimerkiksi tukemalla vähäosaisia tai alentamalla kuntaveroa, Wessman toteaa.
Vanhoissa asuinkerrostaloissa on koneellinen poistoilmanvaihto, jonka kautta hukataan jopa 40 prosenttia rakennuksen lämpöenergiasta. Poistoilmassa oleva energia on kuitenkin mahdollista ottaa talteen ja käyttää hyväksi rakennuksen lämmityksessä.
Maanmittauslaitoksen ylläpitämän sähköisen huoneistotietojärjestelmän ensimmäinen vaihe on loppusuoralla, mutta kehitystyö jatkuu. Seuraavassa vaiheessa tavoitteena on saada taloyhtiöiden tekniset tiedot sekä taloustiedot järjestelmään. Nämä tiedot on siirrettävä kesäkuun loppuun 2026 mennessä.
Teknologian tutkimuskeskus VTT selvitti asuinrakennuksissa toteutettujen lämpöpumppuhankkeiden onnistumista. Tutkimuksessa huomattiin, että hankkeisiin lähdetään usein puutteellisin lähtötiedoin ja myös seuranta on puutteellista. Lämmityslaitteiston toimintaa tulee seurata aktiivisesti.
Jos taloyhtiö harkitsee aurinkopaneelien hankkimista, on hyvä ymmärtää, mitä asioita on selvitettävä ennen asennusta, järjestelmää valittaessa ja asennuksen aikana. Esimerkiksi katon kunto ja rakenteellinen kestävyys pitää tarkistaa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään