Kiinteistöliitto Uusimaan blogissa johtava lakimies Katriina Sarekoski korjaa yleisimpiä kunnossapitovastuun jakautumista koskevia väärinkäsityksiä.
Sarekoski listaa kolme yleisintä väärinkäsitystä, jotka liittyvät kylpyhuoneremontteihin, pintojen ennallistamiseen perustasoon ja asianpesukoneen vuodon aiheuttamiin vahinkoihin.
Vaikka vedeneristeet sekä wc-istuin, hana ja muut perusjärjestelmät kuuluvat taloyhtiön kunnossapitovastuulle, ei yhtiön välttämättä tarvitse vastata niistä aiheutuvista kustannuksista osakkaan oma-aloitteisen kylpyhuoneremontin kohdalla. Jos näissä ei ole todellista korjaustarvetta, vastaa osakas niidenkin uusimisen aiheuttamista kustannuksista, vaikka kunnossapitovastuu lähtökohtaisesti kuuluukin yhtiölle.
Pintojen ennallistaminen perustasoon on toinen väärinkäsityksiä aiheuttava asia. Jos yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvissa rakenteissa ilmenee vikoja tai vaurioita ja yhtiö joutuu ne korjatakseen purkamaan tai rikkomaan osakkaan vastuulle kuuluvia pintoja ja muita huoneiston sisäosia, tulee yhtiön ennallistaa korjauksen yhteydessä myös pinnat. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että yhtiön tulisi korjata pinnat kaikissa tapauksissa. Ennallistaminen tulee tehdä taloyhtiössä yleisesti noudatettuun perustasoon asti. Jos osakas haluaa tässä yhteydessä korjata pintamateriaalit perustasoa kalliimmilla ratkaisuilla, vastaa osakas korjauksen ja perustason välisestä kustannuserosta.
Jos rakenteille on aiheutunut vahinkoa osakkaan vastuulle kuuluvan laitteen rikkoutumisesta, ei yhtiö tällöin vastaa huoneiston sisäosien ennallistamisesta, vaan vastuu kuuluu osakkaalle. Tyypillisenä esimerkkinä tästä on astianpesukoneen rikkoutumisen aiheuttama vesivahinko. Yhtiön tulee kuitenkin korjata kunnossapitovastuulleen kuuluvat laitteet ja rakenteet tällaisessakin tapauksessa. Mikäli vahinko on levinnyt toisen osakkaan huoneistoon, vastaa yhtiö tällaisen osakkaan huoneiston korjaamisesta sekä rakenteiden että sisäosien osalta, jälkimmäisten osalta kuitenkin vain perustasoon asti. Rikkoutuneen laitteen omistaneen osakkaan vastuu vahingoista voi olla laajempi, mikäli vahinko on aiheutunut osakkaan huolimattomuudesta.
Lue tarkemmin Kiinteistöliitto Uusimaan blogista.
Vakuutusyhtiöt maksavat kiinteistöille vuosittain vesivahingoista korvauksia noin 160 miljoonaa euroa. Korvattavia vuotoja sattuu noin sata per päivä, ilmenee Finanssialan tilastoista. Moni vahingoista olisi estettävissä valvomalla kodinkoneiden käyttöä, toteaa Ifin asiantuntija Anssi Varpe.
Monissa taloyhtiöissä tuskaillaan nousevia energiakustannuksia, tiukentuvia ympäristötavoitteita ja kiinteistöjen kunnossapitoon liittyviä haasteita. Energianeuvojat auttavat selvittelemään alustavasti tarvittavia energiatoimenpiteitä, ja neuvontaa saa remontin kaikissa vaiheissa ideasta toteutukseen.
Jos vastiketta on peritty virheellisesti, on osakkeenomistajalla oikeus vaatia virheellisen vastikkeen oikaisua. Yhtä lailla taloyhtiöllä on oikeus vaatia vastikkeen oikaisua sen havaitessa, että vastiketta on peritty liian vähän.
Tilaajille
Vuokralaisen taustojen selvittäminen on olennainen osa vuokralaisvalintaa. Tiedot tulisi kerätä lähtökohtaisesti vuokralaisehdokkaalta. Tarpeellisia tietoja ovat yleensä sellaiset tiedot, joiden avulla voidaan varmistaa vuokralaisen henkilöllisyys, maksukyky ja huoneiston huolellinen hoitaminen.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään