Kiinteistöliitto Uusimaan blogissa johtava lakimies Katriina Sarekoski korjaa yleisimpiä kunnossapitovastuun jakautumista koskevia väärinkäsityksiä.
Sarekoski listaa kolme yleisintä väärinkäsitystä, jotka liittyvät kylpyhuoneremontteihin, pintojen ennallistamiseen perustasoon ja asianpesukoneen vuodon aiheuttamiin vahinkoihin.
Vaikka vedeneristeet sekä wc-istuin, hana ja muut perusjärjestelmät kuuluvat taloyhtiön kunnossapitovastuulle, ei yhtiön välttämättä tarvitse vastata niistä aiheutuvista kustannuksista osakkaan oma-aloitteisen kylpyhuoneremontin kohdalla. Jos näissä ei ole todellista korjaustarvetta, vastaa osakas niidenkin uusimisen aiheuttamista kustannuksista, vaikka kunnossapitovastuu lähtökohtaisesti kuuluukin yhtiölle.
Pintojen ennallistaminen perustasoon on toinen väärinkäsityksiä aiheuttava asia. Jos yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvissa rakenteissa ilmenee vikoja tai vaurioita ja yhtiö joutuu ne korjatakseen purkamaan tai rikkomaan osakkaan vastuulle kuuluvia pintoja ja muita huoneiston sisäosia, tulee yhtiön ennallistaa korjauksen yhteydessä myös pinnat. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että yhtiön tulisi korjata pinnat kaikissa tapauksissa. Ennallistaminen tulee tehdä taloyhtiössä yleisesti noudatettuun perustasoon asti. Jos osakas haluaa tässä yhteydessä korjata pintamateriaalit perustasoa kalliimmilla ratkaisuilla, vastaa osakas korjauksen ja perustason välisestä kustannuserosta.
Jos rakenteille on aiheutunut vahinkoa osakkaan vastuulle kuuluvan laitteen rikkoutumisesta, ei yhtiö tällöin vastaa huoneiston sisäosien ennallistamisesta, vaan vastuu kuuluu osakkaalle. Tyypillisenä esimerkkinä tästä on astianpesukoneen rikkoutumisen aiheuttama vesivahinko. Yhtiön tulee kuitenkin korjata kunnossapitovastuulleen kuuluvat laitteet ja rakenteet tällaisessakin tapauksessa. Mikäli vahinko on levinnyt toisen osakkaan huoneistoon, vastaa yhtiö tällaisen osakkaan huoneiston korjaamisesta sekä rakenteiden että sisäosien osalta, jälkimmäisten osalta kuitenkin vain perustasoon asti. Rikkoutuneen laitteen omistaneen osakkaan vastuu vahingoista voi olla laajempi, mikäli vahinko on aiheutunut osakkaan huolimattomuudesta.
Lue tarkemmin Kiinteistöliitto Uusimaan blogista.
Vakuutusyhtiöt maksavat kiinteistöille vuosittain vesivahingoista korvauksia noin 160 miljoonaa euroa. Korvattavia vuotoja sattuu noin sata per päivä, ilmenee Finanssialan tilastoista. Moni vahingoista olisi estettävissä valvomalla kodinkoneiden käyttöä, toteaa Ifin asiantuntija Anssi Varpe.
Kelan maksamaan yleiseen asumistukeen tulee vuoden alusta alkaen muutoksia, jotka voivat pienentää tuen määrää tai lakkauttaa sen kokonaan. Vastaisuudessa omaisuus vaikuttaa tuen määrään, ja omistusasuntojen tuet lakkautetaan. Leikkauksilla tavoitellaan säästöjä valtiontalouteen.
Monissa taloyhtiöissä siirrytään maalämpöön ja muihin ympäristöystävällisiin lämmitysmuotoihin. As Oy Espoon Noropuistokin selvitti perusteellisesti lämmitystavan vaihtamista, mutta päätti lopulta pysyä kaukolämmössä. Lämmitystavan vaihto ei olisi tällä kustannustasolla ollut järkevää.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Asuntojen paristokäyttöiset palovaroittimet siirtyvät vuoden 2026 alussa rakennuksen omistajan vastuulle. Muutos merkitsee taloyhtiöille muun muassa sitä, että siirtymäaikana on selvitettävä tarvittavien palovaroitinten määrä, suoritettava hankinnat ja asennettava varoittimet kaikkiin asuntoihin asianmukaisella tavalla.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään