Kolme yleistä väärinkäsitystä kunnossapitovastuusta

Kiinteistöliitto Uusimaan blogissa johtava lakimies Katriina Sarekoski korjaa yleisimpiä kunnossapitovastuun jakautumista koskevia väärinkäsityksiä.

Sarekoski listaa kolme yleisintä väärinkäsitystä, jotka liittyvät kylpyhuoneremontteihin, pintojen ennallistamiseen perustasoon ja asianpesukoneen vuodon aiheuttamiin vahinkoihin.

Vaikka vedeneristeet sekä wc-istuin, hana ja muut perusjärjestelmät kuuluvat taloyhtiön kunnossapitovastuulle, ei yhtiön välttämättä tarvitse vastata niistä aiheutuvista kustannuksista osakkaan oma-aloitteisen kylpyhuoneremontin kohdalla. Jos näissä ei ole todellista korjaustarvetta, vastaa osakas niidenkin uusimisen aiheuttamista kustannuksista, vaikka kunnossapitovastuu lähtökohtaisesti kuuluukin yhtiölle.

Pintojen ennallistaminen perustasoon on toinen väärinkäsityksiä aiheuttava asia. Jos yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvissa rakenteissa ilmenee vikoja tai vaurioita ja yhtiö joutuu ne korjatakseen purkamaan tai rikkomaan osakkaan vastuulle kuuluvia pintoja ja muita huoneiston sisäosia, tulee yhtiön ennallistaa korjauksen yhteydessä myös pinnat. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että yhtiön tulisi korjata pinnat kaikissa tapauksissa. Ennallistaminen tulee tehdä taloyhtiössä yleisesti noudatettuun perustasoon asti. Jos osakas haluaa tässä yhteydessä korjata pintamateriaalit perustasoa kalliimmilla ratkaisuilla, vastaa osakas korjauksen ja perustason välisestä kustannuserosta.

Jos rakenteille on aiheutunut vahinkoa osakkaan vastuulle kuuluvan laitteen rikkoutumisesta, ei yhtiö tällöin vastaa huoneiston sisäosien ennallistamisesta, vaan vastuu kuuluu osakkaalle. Tyypillisenä esimerkkinä tästä on astianpesukoneen rikkoutumisen aiheuttama vesivahinko. Yhtiön tulee kuitenkin korjata kunnossapitovastuulleen kuuluvat laitteet ja rakenteet tällaisessakin tapauksessa. Mikäli vahinko on levinnyt toisen osakkaan huoneistoon, vastaa yhtiö tällaisen osakkaan huoneiston korjaamisesta sekä rakenteiden että sisäosien osalta, jälkimmäisten osalta kuitenkin vain perustasoon asti. Rikkoutuneen laitteen omistaneen osakkaan vastuu vahingoista voi olla laajempi, mikäli vahinko on aiheutunut osakkaan huolimattomuudesta.

Lue tarkemmin Kiinteistöliitto Uusimaan blogista.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle kahden viikon välein!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

2.1.2026

Virheellisesti peritty vastike – miten virhe oikaistaan?

Jos vastiketta on peritty virheellisesti, on osakkeenomistajalla oikeus vaatia virheellisen vastikkeen oikaisua. Yhtä lailla taloyhtiöllä on oikeus vaatia vastikkeen oikaisua sen havaitessa, että vastiketta on peritty liian vähän.

Tilaajille

taloyhtiön energiankulutus

10.10.2025

Taloyhtiön energiankulutus kuriin – hyödynnä alueellista energianeuvontaa

Monissa taloyhtiöissä tuskaillaan nousevia energiakustannuksia, tiukentuvia ympäristötavoitteita ja kiinteistöjen kunnossapitoon liittyviä haasteita. Energianeuvojat auttavat selvittelemään alustavasti tarvittavia energiatoimenpiteitä, ja neuvontaa saa remontin kaikissa vaiheissa ideasta toteutukseen.

11.4.2025

ISA-järjestelmän tulevaisuus puntarissa – yhdistyksen toiminta siirtyi vuodenvaihteessa Isännöintiliittoon

Isännöinnin Auktorisointi ISA ry:n hallitus päätti viime vuoden lopulla siirtää yhdistyksen operatiivisen toiminnan Isännöintiliitolle. ISA jatkaa toimintaansa, mutta tulevaisuus on vielä auki.

12.6.2025

Tiilikatto vaatii huolenpitoa – muista säännölliset katselmukset ja sammaloitumisen esto

As Oy Hämeenlinnan Myllärinpuistossa tiedostettiin noin 20-vuotiaan betonitiilikaton huollontarve. Aurinko oli haalistanut mustan katon paikoin harmaaksi. Myös sammal oli alkanut kiinnittyä pinnoille.

Tähtiartikkeli

Tilaajille

Olet lukenut 1/5 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti