Ympäristöministeriö aloittaa valmistelemansa rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmän testauksen. Syksystä 2019 kevääseen 2020 asti kestävällä testausjaksolla selvitetään, kuinka hyvin menetelmä soveltuu tavanomaisten suunnittelu- ja rakennushankkeiden käyttöön.
Rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmän avulla pyritään helpottamaan rakentamisen ilmastovaikutusten laskemista, ja se kattaa rakennuksen koko elinkaaren rakennustuotteiden valmistuksesta kuljetuksiin ja työmaatoimintoihin, käyttöön ja korjauksiin sekä elinkaaren lopulla tapahtuvaan purkamiseen ja kierrätykseen.
Arviointimenetelmän ensimmäinen luonnosversio kehitettiin yhdessä rakennusalan asiantuntijoiden kanssa ja lähetettiin lausuntokierrokselle vuoden 2018 lopussa. Lausuntokierroksella saadun palautteen avulla menetelmään on tehty tarkennuksia ja muutoksia, ja nyt käynnistyvällä testausjaksolla menetelmän toimivuudesta kerätään lisää kokemuksia, joiden perusteella arviointimenetelmän seuraava versio valmistellaan ja testataan. Lausuntokierroksen jälkeen arviointimenetelmää muutettiin erityisesti rakennusten tavoitekäyttöiän huomioimisen, ylijäävän uusiutuvan energian hyötyjen ja eri energiamuotojen päästökerrointen osalta.
”Toivomme testaukseen erilaisia rakennushankkeita. Uudis- ja korjaushankkeet ovat tervetulleita, samoin erikokoiset rakennukset. Rakennusten suunnittelun tulisi kuitenkin olla sellaisessa vaiheessa, että rakennukseen käytettävät materiaalit ovat pääpiirteissään selvillä”, kertoo erityisasiantuntija Matti Kuittinen ympäristöministeriöstä.
Rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmän testaukseen on tarjolla rahallista avustusta. Sähköiset hakemukset on jätettävä 30.9.2019 mennessä (www.elinkaarilaskenta.fi). Haku käynnistyy 30.8.2019.
Vähähiilistä rakentamista tukee myös Green Building Council Finlandin käynnistämä neuvontapalvelu, joka on sekä julkisten että yksityisten toimijoiden käytettävissä. Green Building Council Finland on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka edistää kestävää kehitystä kiinteistö- ja rakentamisalalla.
”Haluamme omalta osaltamme helpottaa vähähiiliseen rakentamiseen liittyvän osaamisen kehittymistä Suomessa. Arviointimenetelmän testausjakson aikana tarjoamme neuvontaa verkossa, puhelimitse ja työpajoissa”, kertoo vanhempi asiantuntija Lauri Tähtinen Green Building Council Finlandista.
Arviointimenetelmän testauksen ohella käynnistyy myös kansallisen päästötietokannan kehittäminen, jonka valmistelusta vastaa Suomen ympäristökeskus.
”Arviointimenetelmän siirtäminen testauksesta käytäntöön vaatii luotettavaa ja läpinäkyvästi tuotettua tietoa laskennan pohjaksi”, sanoo erityisasiantuntija Janne Pesu SYKEstä.
Rakennusmateriaalien, rakentamisen, kuljetuksen ja jätehuollon päästötietoja kokoava tietokanta kehitetään yhdessä rakennusalan kanssa. Tietokannan ensimmäinen versio pyritään saamaan valmiiksi vuoden 2020 aikana.
Lue lisää hankkeesta ympäristöministeriön sivuilta.
Pääkaupunkiseudulla purettiin vuosina 2024–2025 yli 300 rakennusta ennen niiden laskettua elinkaaren loppua, selviää Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n selvityksestä. Purkamisen syynä on kaupungistuminen ja kaupunkirakenteen muutos.
Vaikka taloyhtiön rakennus olisi suojeltu, sitä saa kunnostaa ja korjata. Remontissa tehtävien muutosten tulee kuitenkin olla hallittuja ja hankkeen luvanvaraisuus on hyvä tarkistaa. Korjaushanke kannattaa suunnitella huolellisesti.
Rottien määrä voi kasvaa leutojen talvien myötä. Parhaita keinoja suojautua jyrsijöiltä ovat jätepisteen siistinä pito ja rakenteiden kunnosta huolehtiminen. Asukkaiden on hyvä ilmoittaa kaikista rottahavainnoista isännöintiin, joka tilaa tarvittaessa torjunnan.
Ikkunaremontti vaikuttaa aina taloyhtiön ilmanvaihtoon. Pihlan ratkaisu riittävän ilmanvaihdon takaamiseksi on tehtaalla valmiiksi ikkunaan integroitu raitisilmaventtiili KLIK, joka säätyy automaattisesti ulkolämpötilan mukaan.
Pihla-Tiivi
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään