Rakennusten energiankulutus aiheuttaa selvästi suurimman osan maailman hiilidioksidipäästöistä. Suomessa rakennusten osuus energiankulutuksesta on 40 prosenttia ja hiilidioksidipäästöistä 30 prosenttia. Samaa lausetta on toisteltu jo viime vuosituhannella, mutta mitä asialle on tehty tai tehtävissä, kysyy Swecon energia-asiantuntija Niina Laasonen Rakennuslehden kotisivuilla Näkökulma-kirjoituksessaan.
Rakennuskannan uudistuessa niiden osuus energiankulutuksesta pienenee vuosi vuodelta. Uudisrakennukset ovat erittäin energiatehokkaita. Rakennuskanta uusiutuu kuitenkin hitaasti, ja uusissakin asuinkerrostaloissa energiatehokkuus on alkanut parantua merkittävästi vasta ilmanvaihdon lämmöntalteenoton yleistyessä 2000-luvun alussa, Laasonen toteaa. Jopa alle 20-vuotiaissa asuinkerrostaloissa paahdetaan ilmanvaihdon kautta jatkuvaa lämpötehoa ulkoilmaan ympäri vuoden.
Rta ratkaisu, poistoilmalämpöpumppu, on ollut olemassa jo vuosikymmeniä, mutta sen käyttöönotto on edelleen vähäistä. Nykyisin takaisinmaksuajat ovat yleensä enintään 10 vuoden luokkaa, mutta siltikään ratkaisu ei yleisty. Taloyhtiön hallituksen täytyykin olla todella kiinnostunut, jotta energiatehokkuustoimenpiteet lähtevät etenemään ilman peruskorjaustarvetta – huolimatta siitä, että viime vuosina markkinoille on tullut useita avaimet käteen -ratkaisuja tarjoavia yrityksiä ja osa pankeista on ryhtynyt tarjoamaan ”vihreää rahoitusta” myös yksityisomisteisille taloyhtiöille, Laasonen kirjoittaa.
Lue koko kirjoitus Rakennuslehden Näkökulma-sivuilta.
Kelan maksamaan yleiseen asumistukeen tulee vuoden alusta alkaen muutoksia, jotka voivat pienentää tuen määrää tai lakkauttaa sen kokonaan. Vastaisuudessa omaisuus vaikuttaa tuen määrään, ja omistusasuntojen tuet lakkautetaan. Leikkauksilla tavoitellaan säästöjä valtiontalouteen.
Asiantuntemus ja luotettavuus ovat isännöitsijän tärkeimmät ominaisuudet. Kolmantena tulee aikaansaavuus, mutta siinä isännöitsijät voisivat vielä parantaa, käy ilmi isännöinnin laatua mittaavasta tutkimuksesta. Uudenmaan taloyhtiöt suhtautuvat isännöintiin kriittisemmin kuin muualla maassa sijaitsevat taloyhtiöt.
Vuoden taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja -palkinnon on saanut kemijärveläisen As Oy Riekko-Haan hallituksen puheenjohtaja Satu Karjalainen. Vuoden taloyhtiöteoksi on puolestaan valittu jyväskyläläisen As Oy Säynätsalon Lehtisaaren kriisitilanteen hoitaminen.
Helsingin Pihlajistossa 15 taloyhtiötä yhdisti voimansa kiinteistönhoitopalveluiden kilpailuttamiseksi. Kilpailutuksella saavutettiin niin säästöjä kuin laadukkaampaa palvelua.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään