Tamperelaisessa kerrostaloyhtiössä As Oy Kylämatissa tuli aika vaihtaa patteriventtiilit ja samalla termostaatit. Hallituksen silloinen puheenjohtaja Juhani Salmi oli kuullut Wattisen älytermostaateista ja sattumalta samaan aikaan yhtiön isännöitsijä Samu Haavisto kuuli Wattisesta Retta Plus -palveluna.
– Puheenjohtajan aloitteesta tämä lähti, Haavisto myöntää.
– Oli ollut muista palveluntarjoajista kollegoiden kautta sen verran huonoja kokemuksia, että en itse hirveän hanakasti lähtenyt proaktiivisesti myymään hallituksen suuntaan näitä älypalveluita. Mutta nyt nähtyäni miten tämä prosessi meni läpi ja miltä näyttää palvelun toiminta ja asukasreklamaatioiden puute, niin Wattinen on kyllä palvelu mitä voin ehdottaa ja olen itse asiassa parille taloyhtiölle ehdottanutkin vaihtoehtona perinteiselle tavalle, Haavisto toteaa.
Venttiilit vaihdettiin ensin ja älytermostaatit asennettiin sen jälkeen lokakuussa 2024. Ensimmäisen lämmityskauden jälkeen voi nähdä, että taloyhtiön tavoite saatavista säästöistä ylittyi noin kolminkertaisesti. Lämmitysenergian kulutus on laskenut yli 30 prosenttia verrattuna viiden edellisvuoden keskiarvoon.
– Kun on patteriventtiilien vaihtotarve olemassa, niin silloin nämä älytermostaatit on helppo kytkeä siihen kokonaisuuteen. Investointina älytermostaatit olivat hyvinkin kohtuullisen hintainen, Haavisto sanoo.
Myös lämmitykseen liittyvät yhteydenotot asukkailta ovat hiljenneet. Se yllätti Haaviston, joka odotti Motivan standardin mukaisiin lämpötiloihin siirtymisen aiheuttavan yhteydenottoja. Talossa on kuitenkin oltu tyytyväisiä.
Elinkaarikustannuksissa tulee myös säästöä. Wattinen pitkittää venttiilien käyttöikää ja tasapainotustarve vähenee. Tällaiset säästöt ilmenevät vasta pidemmän ajan kuluessa, mutta Haaviston mielestä nekin voisi huomioida Wattisen mahdollisina välillisinä säästövaikutuksina.
Ennen töiden aloitusta Wattisen lämmityksen asiantuntija kävi tekemässä alkukartoituksen, jossa varmistettiin Wattisen asennettavuus, mutta selvitettiin myös lämmitysjärjestelmän ja sen laitteiden nykytila. Tämä oli Haaviston mielestä merkittävä etu. Lisäksi venttiilien vaihdossa oli vakuuttavaa suunnittelutyötä.
– Venttiilien vaihdossa oli Wattisen toimesta ulkopuolinen suunnittelutaho mukana alusta asti, joka teki kaikki suunnitelmat, uudet kuvat, tarkasti ne ja teki päivitykset ja oli vastaanottoon asti mukana. Se vei pois tarpeen siitä, että olisi pitänyt olla taloyhtiön tilaama suunnitteleva taho ja antoi uskottavuutta lisää, Haavisto kertoo.
Hän kiittelee perussäätösuunnittelussa havaittua mahdollisuutta parantaa kaukolämmön jäähtymää, mikä on keskeinen tekijä kaukolämmön perusmaksun/tehomaksun pienentämisessä. Kustannuksiin voi vaikuttaa myös lämmitysjärjestelmän tehokkaalla käytöllä, eikä vain kulutusta karsimalla.
– Lämmitysjärjestelmää muutettiin niin, että tehomaksuihin liittyen hidastettiin vesivirran kiertoa ja toisaalta lisättiin lämpöä, jotta saadaan jäähtymää kasvatettua, Haavisto kertoo tehdystä toimenpiteestä.
Pelkän lämmönjakokeskuksen ohjaukseen Haavisto ei usko säästöjen saavuttamiseksi, koska sellaisessa mallissa säädetään vain yhtä lähtöarvoa.
– Jos talo on epätasapainossa ja siellä on yksi huoneisto kylmä ja toinen lämmin, niin mitään säätämismahdollisuutta ei ole. Silloin pystytään kyllä katkaisemaan vesivirta lämpimän käyttöveden käyttöpiikkeinä, mutta mitään muuta säästöpotentiaalia ei ole. Jos taas on sekä säätökäyrän hallinta että myös älytermostaatit, niin se toimii tehokkaasti. Pelkät älytermostaatitkin näyttäisivät olevan tehokkaita. Mutta se, että vanhaan järjestelmään ja vanhoihin termostaatteihin ja venttiileihin asennetaan pelkästään lähtöpäähän automatiikkaa, niin sillä ei säästöä paljon synny, Haavisto summeeraa.
Haavisto näkee, että tietynkokoiset hankinnat ovat hiukan väliinputoajia rahoitusmielessä. Wattisen avulla venttiilihankkeen kustannuksia saadaan nipistettyä, kun termostaatit tulevat osana palvelua.
– Nämä lämmityshankkeet ovat inhottavan kokoisia, koska lähtökohtaisesti ovat liian suuria vuosikorjausbudjetilla toteutettaviksi, mutta toisaalta liian pieniä lainarahoitettavaksi, Haavisto harmittelee.
– Joillakin taloilla vaadittava summa voi löytyä hoitoylijäämästä, mutta jos ei kassa riitä, ei ylimääräisiä vastikkeitakaan voi kuukausitolkulla kerätä. Wattisen vaihtoehdolla venttiilivaihdon kustannus on investointina pikkasen pienempi.
– Kylämatissa hallitus ja minä ollaan kyllä oltu tyytyväisiä. Tällä kokemuksella pystyn tätä muihinkin taloihin suosittelemaan. Hanke meni hyvin sekä investoinnin ja talouden kannalta että miten palvelu on nyt toiminut, Haavisto vetää yhteen.
Isännöinnin Auktorisointi ISA ry:n hallitus päätti viime vuoden lopulla siirtää yhdistyksen operatiivisen toiminnan Isännöintiliitolle. ISA jatkaa toimintaansa, mutta tulevaisuus on vielä auki.
Toisen sukupolven mobiiliverkon eli 2G-verkon toiminta päättyy viimeistään vuoden 2029 lopussa. Se vaatii esimerkiksi hissien hätäpuhelimien päivittämistä uuteen teknologiaan. Päivitykset voivat olla haastavia ja kalliita.
Kerrostalon pihalle sopivat yhtä hyvin herukat kuin hunajamarjatkin – ei vain kasvattamaan satoa vaan myös kaunistamaan pihapiiriä. Sadon poimimisesta kannattaa taloyhtiössä sopia jo taimien istutusvaiheessa.
Taloyhtiöön voidaan valita toiminnantarkastaja tilintarkastajan sijaan, jos yhtiössä on alle 30 osakashallinnassa olevaa tilaa eikä vuoden 2010 kesäkuun jälkeen päivitetty yhtiöjärjestys vaadi tilintarkastajan valintaa. Tehtävään ei ole erityisiä kelpoisuusvaatimuksia.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään