Suomalaiset kierrättivät yli 1 480 000 kiloa paristoja ja akkuja vuonna 2018. Määrä kasvoi edellisvuodesta lähes 10 prosenttia ja on noussut tasaisesti joka vuosi.
Reippaimmat kierrättäjät löytyivät viime vuonna Etelä-Savosta Savonlinnan seudulta. Eteläsavolainen vei vuoden aikana käytettyjä virtalähteitä kierrätykseen noin 540 grammaa, mikä on kaksinkertaisesti keskivertosuomalaiseen verrattuna.
Jokainen suomalainen kiikutti keräyspisteille keskimäärin 270 grammaa käytettyjä virtalähteitä. Määrä vastaa noin 11:tä AA-paristoa.
Kierrätysmestaruudessa toiseksi ylsivät kemi-torniolaiset, jotka kierrättivät paristoja ja akkuja hieman yli puoli kiloa per asukas. Kemi-Tornion seudulla on otettu parhaiten haltuun kauppojen keräyspisteet. Paristoista ja akuista huimat 89 prosenttia kerättiin kaupoissa, kun valtakunnallisesti osuus on noin 60 prosenttia.
– Suomen 13 000:n keräyspisteen verkosto on asukaslukuun suhteutettuna Euroopan kattavimpia. On hienoa nähdä, että suomalaiset löytävät ne vuosi vuodelta yhä paremmin, Paristokierrätystä hoitavan Recser Oy:n toimitusjohtaja Helena Castrén sanoo.
Selvästi yli maan keskiarvon paristoja ja akkuja kerättiin myös Hämeenlinnan, Kajaanin, Lahden, Vaasan ja Tampereen seudulla. Uudellamaalla paristoja ja akkuja kerättiin määrällisesti eniten eli yli 330 000 kiloa. Asukasmäärään suhteutettuna Uusimaa jää kuitenkin alle maan keskiarvon.
Moni ahkera kierrättäjä unohtaa, että paristojen ja akkujen virtanavat tulee teipata.
Miksi ihmeessä? Käytetyissä paristoissa ja akuissa on aina jäljellä jonkin verran sähkövarausta, joka voi purkautua vaarallisesti, jos paristojen virtanavat osuvat toisiinsa tai muuhun metalliin. Teippi estää paristojen oikosulut, jotka voivat aiheuttaa jopa tulipaloja.
– Jos teippaaminen tuntuu hankalalta, paristot tai akut voi laittaa vaikkapa muovipussiin tai alkuperäiseen pakkaukseensa ja viedä niissä kauppaan kierrätykseen, Castrén vinkkaa.
Vitsit ovat vähissä, kun taloyhtiöllä ei ole muuta kuin velkaa. Uusi hallitus sai vedettyä kemijärveläisen yhtiön suosta reilussa vuodessa. Puheenjohtaja Satu Karjalainen valittiin valtakunnallisesti vuoden hallituksen puheenjohtajaksi.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Pääkaupunkiseudulla myytiin tammikuussa käytettyjä asuntoja 41 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Joka neljäs koko maan asuntokaupoista tehtiin pääkaupunkiseudulla. Espoossa kokonaiskauppamäärät kasvoivat peräti 69 prosenttia.
Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa heinä-syyskuussa 1,3 prosenttia vuoden takaisesta. Pääkaupunkiseudulla nousu oli selvästi hitaampaa kuin muualla Suomessa. Tieto ilmenee Tilastokeskuksen julkaisemista vuokratilastoista vuoden kolmannelta neljännekseltä.
Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat tammi-maaliskuussa koko maassa 0,9 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Pääkaupunkiseudulla vuokrien nousu liki pysähtyi 0,1 prosenttiin, kun taas muualla Suomessa vuokrat nousivat 1,4 prosenttia.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään