Radonpitoisuudet voivat vaihdella taloyhtiön asuntojen välillä, eikä pitoisuus ole sama edes yksittäisen asunnon eri tiloissa, kertoo Säteilyturvakeskus (STUK).
Radon on hajuton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, joka kulkeutuu rakennusten sisäilmaan pääasiassa maaperästä rakennuksen alapohjassa olevien rakojen kautta. Koska radonia ei voi mitenkään aistia, mittaaminen on ainoa tapa saada radonpitoisuus selville.
Taloyhtiöiden asukkaat saattavat päätellä oman asuntonsa radonpitoisuuden naapuriasunnon tuloksen perusteella.
– Taloyhtiöissä yksittäinen asukas saattaa hoitaa omatoimisesti asuntonsa mittauksen, jolloin saadaan tieto vain yhden asunnon radontilanteesta. Tai sitten säästösyistä yhtiö tekee mittauksia vain osassa asuntoja, kertoo STUKin ylitarkastaja Tuukka Turtiainen.
Turtiaisen mukaan pientaloyhtiössä ei kannata jättää asuntoja mittaamatta. Radonpitoisuudet voivat vaihdella merkittävästi eri asuntojen välillä. Syitä vaihteluun ovat muun muassa erot rakennuksen alapohjan tiiviydessä ja ilmanvaihdon toiminnassa.
– On löytynyt tapauksia, joissa vierekkäisten asuntojen radonpitoisuusero on ollut kahdeksankertainen.
Radonpitoisuus ei ole vakio edes yksittäisessä asunnossa. Siksi asuntojen radonmittaukset kannattaa tehdä kahdessa eri mittauspisteessä.
Joskus mittaustulosten perusteella ryhdytään toimenpiteisiin, joilla suurta radonpitoisuutta pyritään pienentämään. Helpointa radonin torjuminen on talon rakennusvaiheessa, mutta pitoisuutta voidaan pienentää myös korjaustoimilla, esimerkiksi radonimurilla.
STUKin toteuttamassa tutkimuksessa selvisi, että radonkorjaukset ja -torjunta toimivat pääosin hyvin vielä vuosienkin kuluttua toimenpiteistä.
– Radonpitoisuutta on kuitenkin tärkeä seurata säännöllisesti, jotta mahdolliset viat huomataan ajoissa. Lisäksi on hyvä huoltaa ja puhdistaa ilmanvaihto valmistajan ohjeiden mukaisesti sekä uusia radonkorjausjärjestelmät niiden tullessa elinkaarensa päähän, sanoo ylitarkastaja Olli Holmgren STUKista.
Radonpitoisuudet ovat nykyään pienempiä ja radonaltistuminen kodeissa ja työpaikoilla vähäisempää kuin 2010-luvulla. Asuntojen radonmittauksia tehdään kuitenkin melko vähän. Radontietokannan tietojen perusteella radonkorjauksia tehtiin vuosina 2019–2023 arviolta 1 000 asunnossa.
Keravalaisessa taloyhtiössä ei viivytelty radonremonttiin ryhtymisessä. "Suosittelen kaikkia taloyhtiöitä mittaamaan radonin. Pään työntäminen pensaaseen ei auta", sanoo hallituksen puheenjohtaja Katja Mahlamäki.
Terveydelle vaarallinen radonkaasu löytää tiensä taloyhtiöihin siinä missä muihinkin kiinteistöihin. Huoneilman radonpitoisuutta pystytään kuitenkin alentamaan melko yksinkertaisilla toimenpiteillä.
Taloyhtiöille tarkoitettu digipalvelu tuo kaikki yhtiön asiakirjat, ilmoitukset ja toiminnot yhteen paikkaan. Tietojen keskittäminen helpottaa huomattavasti taloyhtiön sisäistä asiointia ja viestintää.
PHM Group
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään