Tammikuun tiedot kuluttajien luottamuksesta hälvensivät huolia talouden alamäen alusta. Kuluttajien näkymät ovat yhä valoisat, vaikkakin viime vuoden vahvin kasvuvauhti onkin karissut.
– Alkusyksystä alkanut epävakaus rahoitusmarkkinoilla ja poliittiset riskit maailmalla käänsivät kasvuennusteet laskuun ja taantumapelot nousuun. Tammikuun tiedot kertovat kuitenkin kasvun jatkuvan, joskin viime vuotta vaatimattomammin. Myönteistä kuvaa vahvistaa yritysten luottamusmittarit ja osakemarkkinoiden mainio alkuvuosi, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus iloitsee.
Tilastokeskus kertoi kuluttajien luottamusindikaattorin olleen tammikuussa 17,2. Pitkän ajan keskiarvo on 12,7. Samalla Elinkeinoelämän keskusliitto julkisti yritysten luottamusmittarit.
– Yritysten luottamusmittarit vahvistavat kuluttajien kutinan kohtuullisesta kasvusta: teollisuuden luottamus nousi ilahduttavasti valaen uskoa vientiin ja kotimarkkinoilla rakennusalan hurja optimismi hämmästyttää edelleen. Puheet rakentamisen romahtamisesta ovat olleet jälleen ennenaikaisia. Voikin olla, että ennakolliset lupamäärätiedot rakentamisen tilastoista tarkentuvat lähikuukausina ylöspäin paljastaen paremman lähtötilanteen vuodelle 2019. Kaupungeissa riittää rakennettavaa vielä vuosikymmeniksi. Hypon 1,5 prosentin kasvuennuste kuluvalle vuodelle näyttää nykytiedoilla osuvalta, Brotherus pohtii.
Asuntojen hinnat nousevat kolme prosenttia koko maassa ensi vuonna, ennustaa asuntoluototukseen erikoistunut Hypo-pankki asuntomarkkinakatsauksessaan. Asuntojen hintaloukku kuitenkin hidastaa asuntomarkkinoiden kasvuvauhtia.
Asuntojen hinnat nousevat tänä vuonna koko maassa 0,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,0 prosenttia, ennustaa Hypo-pankki asuntomarkkinakatsauksessaan. Ensi vuonna hinnat nousevat eniten 15 vuoteen, jos korona-ajan nousuvuosi 2021 jätetään huomiotta.
Asuntojen hintojen ennustetaan nousevan tänä vuonna koko maassa 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 2,5 prosenttia. Asuntojen kauppamäärät ovat kasvussa, mutta yleinen epävarmuus pitää kuluttajat varovaisina ja hintakehityksen maltillisena.
Ennusteiden mukaan vieraskielisen väestön osuus kaksinkertaistuu Suomessa 15 vuodessa. Tämä muokkaa tulevia asuintarpeita etenkin suurissa kaupungeissa. Vieraskielisistä asuntokunnista lähes kolme neljästä asuu vuokralla, kun kotimaisissa kieliryhmissä omistusasuminen on yhä yleisin asumisen muoto.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään