HSY:n uudistamat jätehuoltomääräykset tulevat voimaan pääosin 1.3.2019. Jäteastioiden tyhjennys on mahdollista Helsingin kantakaupungin alueella kello 5–22. Muualla tyhjennystyöt voidaan aloittaa tuntia myöhemmin. Vuodesta 2021 alkaen biojätettä, muovi-, lasi- ja kartonkipakkauksia sekä pienmetallia kerätään kiinteistöistä, joissa on vähintään viisi huoneistoa. Uudistuksella vastataan EU:n ja Suomen valtakunnallisiin kierrätystavoitteisiin.
Jäteastioiden tyhjennykset voidaan aloittaa maanantaista perjantaihin vastaisuudessa aamulla kello kuusi ja jatkaa kello 22 saakka pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella maaliskuun alusta alkaen. Helsingin kantakaupungin alueella muodostetulla vyöhykkeellä jäteastioiden tyhjentäminen voidaan aloittaa jo tuntia aikaisemmin eli kello viisi. Tällä hetkellä jäteastioiden sallittu tyhjennysaika on kello 7–21.
Näin päätti Helsingin seudun ympäristöpalveluiden hallitus 18.1.2019 hyväksymällä pääkaupunkiseutua ja Kirkkonummea koskevat jätehuoltomääräykset. Uudet määräykset tulevat voimaan pääosin 1.3.2019 lukuun ottamatta uusia erilliskeräysvelvoitteita, jotka astuvat voimaan siirtymäajan jälkeen 1.1.2021.
– Uudistuksella vähennetään liikenteen ruuhkautumista aamuisin erityisesti Helsingin keskustassa, kun jäteautot eivät ole tyhjentämässä jäteastioita samaan aikaan, jolloin ihmiset ovat matkalla töihin. Samalla vähennetään jäteastioiden tyhjennyksistä aiheutuvia päästöjä sekä parannetaan kadulla liikkuvien ja jätteenkuljettajien turvallisuutta, kertoo HSY:n toimialajohtaja Petri Kouvo.
Uusilla jätehuoltomääräyksillä parannetaan ja helpotetaan kotitalouksissa syntyvän jätteen kierrätysmahdollisuuksia. Vuodesta 2021 alkaen biojäte, muovi-, lasi- ja kartonkipakkaukset sekä pienmetalli kerätään erikseen kiinteistöistä, joissa on vähintään viisi huoneistoa. Täysin uutena määräyksissä on muovipakkaukset, joiden keräys kiinteistöillä on tällä hetkellä vapaaehtoista.
– Uudet jätehuoltomääräykset tukevat EU:n ja Suomen kierrätystavoitteita. Valtakunnallisen jätesuunnitelma asettaa yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteeksi 55 prosenttia vuoteen 2023 mennessä. Meidän tavoitteenamme on ohjata kierrätykseen peräti 60 prosenttia kotitalousjätteestä vuoteen 2025 mennessä. Kierrätystavoitteiden saavuttaminen vaatii kierrätykseen ohjattavien jätelajien laajaa erilliskeräystä suoraan kiinteistöiltä, kertoo HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen.
Kierrätysasteen nostamisessa asukkaiden osallistumisella on suuri merkitys. Muutos jätehuoltomääräyksissä tuo jäteastiat eri jätteille yhä useammalle kiinteistölle, jolloin jätteiden lajittelu on entistä helpompaa. Erityisesti 5–9 huoneiston kiinteistöille keräysastiat saadaan paremmin asukkaiden ulottuville. Taloyhtiöt mahdollistavat jätteiden tehokkaan kierrättämisen esimerkiksi jakamalla lajitteluohjeita asukkaille ja varmistamalla, että jätetilassa on riittävästi tilaa jäteastioille.
Määräyksien tueksi kehitämme palveluvalikoimaa kiinteistöille, esimerkkeinä monilokerokeräys tai kimppakeräys naapurin kanssa. Lisäksi HSY selvittää ennen kuin lajittelumuutokset astuvat voimaan, miten hinnoittelulla voi kannustaa asukkaita lajittelemaan jätteensä nykyistä paremmin.
– Hinnoittelulla tuemme ja kannustamme asukkaita tekemään hyvän ympäristöteon lajittelemalla ja kierrättämällä jätteensä. Tehokkaalla lajittelulla asukas voi vaikuttaa myös kiinteistön jätehuoltokustannuksiin, sillä jätemaksut ovat halvemmat, jos taloyhtiössä syntyy vähemmän sekajätettä, kertoo Kouvo.
Määräyksissä ohjataan myös, että lietekaivot tulee tyhjentää vähintään kerran vuodessa ja biojäteastian tyhjennyksen voi tilata tehtäväksi joko yhden tai kahden viikon välein. Uudet jätehuoltomääräykset ovat luettavissa verkkosivulla www.hsy.fi/jatehuoltomaaraykset.fi
Kiinteistöliiton viimeisimmän indeksitalo-selvityksen mukaan taloyhtiöiden jätekustannukset nousivat viime vuonna reippaasti. Taloyhtiö voi itse vaikuttaa jätekulujensa suuruuteen kannustamalla asukkaita lajitteluun ja säätämällä tyhjennysvälit harvemmiksi.
Kaupunki- ja viemäritulvat voivat aiheuttaa satojen tuhansien eurojen vahingot. Siksi taloyhtiön kannattaa varautua ja suojata kiinteistönsä tulvilta, etenkin jos sillä on maanalaisia tiloja. Muussa tapauksessa riittää, että yhtiö pitää huolta viemäriverkostostaan seuraamalla sen kuntoa.
Valesokkeli on riskirakenne, joka voi altistaa talon kosteusvauriolle. Sen kunto kannattaa selvittää, vaikkei ongelmia olisikaan havaittu. Vaurioituneen rakenteen korjaaminen tekee talosta terveellisemmän ja kohentaa sen arvoa.
Kompostitarkastukset alkavat eri puolilla maata toukokuun aikana. Tarkastusten avulla valvotaan biojätteen lajitteluvelvoitteen toteutumista. Tarkastuksista ilmoitetaan kiinteistönomistajille etukäteen.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään