Alle puolet suomalaisista on testannut palovaroittimensa

Palovaroitin on halpa henkivakuutus – mutta vain, jos se toimii. Suomalaisista vain alle puolet on testannut palovaroittimensa toimintakunnon, selviää turvallisuusyritys Verisuren tutkimuksesta.

Verisuren tutkimuksen mukaan vain alle puolet (45 %) suomalaisista on testannut palovaroittimensa suositusten mukaan eli kerran kuussa. Kun tulipalo sattuu, vain toimivasta palovaroittimesta on hyötyä. Pelastusopiston tilaston mukaan viime vuonna kodeissa ja muissa asuinrakennuksissa sattuneissa tulipaloissa vain noin kolmasosassa oli toimiva palovaroitin.

– Palovaroittimen tehtävä on havahduttaa paloon ja herättää myös nukkuvat. Varoitin antaa pari minuuttia pelastautumisaikaa, ja nämä minuutit voivat olla ratkaisevia. On erittäin tärkeää, että kotona on toimiva palovaroitin, sanoo turvallisuusasiantuntija Tommi Heinimo Verisurelta.

Palovaroitin on ollut pakollinen jo 20 vuotta – puuttuu silti monelta

Palovaroitin on ollut pakollinen kodeissa ja muissa asuinrakennuksissa vuodesta 2000 eli lähes 20 vuotta. Siitä huolimatta palovaroittimia ei tutkimuksen mukaan ole riittävästi noin kymmenesosassa (8 %) kodeista.

– Palovaroittimia tulee olla tarpeeksi monta, jotta ne havaitsevat palon mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja jotta niiden hälytysääni varmasti kuuluu jokaiseen tilaan, jossa oleskellaan, Heinimo sanoo.

Palovaroittimia tulee lain mukaan olla vähintään yksi kappale asunnon jokaista 60 neliömetriä kohti, ja jokaisessa kerroksessa tulee olla oma palovaroitin. Lisäksi on suositeltavaa, että varoitin löytyy jokaisesta huoneesta, jossa nukutaan.

– Puhuvan palovaroittimen huomioarvo on erityisen hyvä. Muun muassa Dundeen yliopiston ja Ohion lastensairaalan tutkimuksissa on saatu viitteitä, että pelkkä sireenin ääni ei herätä lapsia läheskään yhtä herkästi kuin puheääntä ja sireenin ääntä yhdistävä palovaroitin, Heinimo sanoo.

Erityisesti nuorilla paloturvallisuudesta huolehtiminen retuperällä

Palovaroittimia puuttuu erityisesti nuorten kodeista: 18–29-vuotiaista jopa viidesosalla (20 %) ei ole kodissaan riittävästi palovaroittimia tai he eivät ole asiasta varmoja. Samassa ikäryhmässä myös palovaroittimien kunnosta huolehtiminen on retuperällä. Vain neljännes (26 %) nuorista on testannut palovaroittimen toiminnan viimeisen kuukauden aikana. Yli 60-vuotiaista testin on tehnyt kolme viidestä (61 %).

– Paloturvallisuusasioissa taitaa näkyä nuorille tyypillinen huolettomuus, mutta valitettavasti tulipalo ei katso ikää. Näin joulun alla kaivataan aina hyödyllisiä joululahjavinkkejä, joten palovaroittimet voi lisätä lahjalistalle, jos niitä omillaan asuvalta lapselta tai lapsenlapselta vielä puuttuu, vinkkaa Heinimo.

Fakta: Paloturvallisuudesta huolehtimisessa parantamisen varaa

• Alle joka toinen (45 %) suomalainen on testannut palovaroittimensa toimivuuden suositusten mukaisesti.
• Mitä nuorempi vastaaja, sitä enemmän kodin paloturvallisuudessa on puutteita. Nuorista 18–29-vuotiaista varoittimia ei ole tarpeeksi 13 %:lla ja 7 % ei osaa sanoa.
• Vain harva nuorista 18–29-vuotiaista on testannut palovaroittimien toimivuutta suositusten mukaisesti. Varoitin on testaamatta jopa 69 %:lla nuorista.
• Yli 60-vuotiaista palovaroitin on testaamatta 38 %:lla.
• Vaikka kotona olisi joskus ollut tulipalo, viidesosalla (21 %) ei silti ole riittävästi palovaroittimia.
• Myös tulipalon kokeneista vain puolet (51 %) on testannut palovaroittimen toiminnan viimeisen kuukauden aikana.

Valtakunnallista Paloturvallisuusviikkoa vietetään 24.11.–1.12.2018.

Tutkimus: Tutkimuksen toteutti Verisure Oy:n toimeksiannosta YouGov Finland. Tutkimus toteutettiin 15.1.–17.1.2018 YouGovin kuluttajapaneelissa. Kyselyyn vastasi 1006 yli 18-vuotiasta suomalaista. Sekä lähtöotos että lopullinen vastaajajoukko painotettiin suomalaista aikuisväestöä edustavaksi iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan.