Maalämpö on viime vuosina nostanut suosiotaan myös taloyhtiöiden lämmönlähteenä. Moni taloyhtiö on päätynyt ratkaisuun kustannussyistä, mutta maalämpö voi olla myös ympäristöystävällisempi vaihtoehto kuin paikkakunnalla tarjolla oleva kaukolämpö.
Kiinteistöliiton mukaan pohjavesialueilla maalämpöön siirtyminen kuitenkin käytännössä pysähtyy lupaviranomaisen tulkintaan siitä, ettei pohjavesialueille tule porata energiakaivoja ollenkaan. Suomessa sijaitsee noin 5 000 pohjavesialuetta.
Energiakaivon poraaminen vaatii aina rakentamisluvan. Ympäristönäkökohtien huomioiminen on erityisen tärkeää silloin, kun rakennus sijaitsee pohjavesialueella.
Lain mukaan maalämpökaivojen poraaminen on sallittua myös pohjavesialueella, mutta kuntien lupakäytännöt poikkeavat toisistaan. Kiinteistöliiton mukaan rakennusten omistajat eri puolilla maata eivät tällä hetkellä tule kohdelluiksi yhdenvertaisesti.
– Kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ohjaavat päätöksenteon aluehallintovirastoille, ja käytäntö on johtanut siihen, ettei pohjavesialueilla tapauksesta riippumatta myönnetä lupaa energiakaivojen poraamiseen. Tämä ei ole lainsäädännön hengen mukaista, sanoo liiton energia- ja ilmastoasioiden johtava asiantuntija Petri Pylsy.
Pylsyn mielestä arvion pitäisi perustua aina tapauskohtaiseen tilanteeseen ja tutkittuun tietoon.
– Jos energiakaivojen asennus ja käyttö ei lisää nykyisen maankäytön aiheuttamaa riskiä, tulee lupa myöntää myös pohjavesialueella.
Lähtökohtana energiakaivojen poraamiselle Kiinteistöliitto pitää sitä, että pohjavedelle ja sen laadulle ei saa aiheutua haittaa.
Asiaa on selvittänyt esimerkiksi Geologian tutkimuskeskus GTK. Sen tutkimusraportissa vuodelta 2021 todetaan, että energiakaivot ja niiden poraaminen eivät muodosta hallitsematonta ympäristöriskiä, kun asiat suunnitellaan huolellisesti ja hyödynnetään päätöksissä ympäristöministeriön energiakaivo-opasta. Oppaassa suositellaan varotoimena muun muassa 500 metrin suojaetäisyyttä energiakaivojen ja pohjavedenottamon väliin.
– Pohjavesialueille porattaviin energiakaivoihin on syytä tehdä aina riskienhallintasuunnitelma ja valvoa sen toteuttamista. Aiheesta tarvitaan lisää koulutusta ja eri toimijoiden välistä tiedonvaihtoa. Hankkeita koskevien lupapäätösten pitää pohjautua aina tutkittuun tietoon mielipiteiden sijaan, ja kategorisista kielloista on luovuttava, Pylsy toteaa.
Kuntien rakennusvalvontatyö on muuttunut uuden rakentamislain myötä. Jokainen kunta voi tulkita lupakynnystä hieman eri tavoin, joten kuntakohtaista vaihtelua on. Yksi uuden lain tavoitteista on keventää lupabyrokratiaa.
Suomessa raakaveden laatu vaihtelee raakavesilähteen sekä sitä ympäröivän maa- ja kallioperän mukaan. Mineraalipitoinen kova vesi aiheuttaa kalkkisaostumia, mikä täytyy ottaa huomioon esimerkiksi pyykin pesussa. Hanasta virtaa kuitenkin aina juomakelpoista vettä.
EU:n pakotelistalle joutuneiden ulkomaalaisosakkaiden vastikerästeihin voi saada helpotusta ulkoministeriölle lähetettävän poikkeuslupahakemuksen kautta. Haasteena tosin on, että pakotelistatun tulisi osallistua hakemuksen lähettämiseen ja olla valmis maksamaan kertyneet rästit.
Taloyhtiöissä käydään parhaillaan vilkasta keskustelua tietoliikenneyhteyksistä. Yhtiöissä liikkuu paljon väärinkäsityksiä sisäverkkoja koskevasta Traficomin tuoreesta määräyksestä. Tärkeintä on muistaa, että määräys ei pakota kiirehtimään verkon uusimisessa.
Valokuitunen
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään