Vanhustyön keskusliiton tarkoituksena on edistää vanhusten ja ikääntyneiden ihmisten hyvinvointia ja osallisuutta sekä parantaa heidän elinolojaan ja arjen turvallisuutta. Liiton tarjoama asuntojen korjausneuvonta auttaa ikääntyneitä hyvin konkreettisella tavalla asumaan kotonaan mahdollisimman pitkään. Korjausneuvojat tekevät vuosittain n. 2500 kotikäyntiä ikääntyneiden kodeissa, joissa juuri turvallisuuskysymykset pohdituttavat usein eniten.
Moni iäkäs asuu pientalossa, mutta 20–30 % korjausneuvonnan yhteydenotoista tulee taloyhtiöissä asuvilta iäkkäiltä ihmisiltä. Ikääntyneiden asumisen haasteet ovat tuttuja Vanhustyön keskusliiton korjausneuvonnan päällikölle Jukka Laaksolle.
– Korjausneuvonnassa käsiteltävät asumisen haasteet vaihtelevat paljon eli esteettömyydestä vaikkapa tv-lähetysten teräväpiirtouudistukseen. Näissä pyritäänkin tarjoamaan ikääntyneille apua myös yhteistyökumppaneiden tuella, sanoo Laakso.
Liitto vaikuttaakin monissa eri hankkeissa ja mm. Ikädigituki-hankkeessa rakennetaan parhaillaan valtakunnallista helpdesk-palvelua seniorien digitaitojen ja digiosallisuuden edistämiseksi. DNA tukee hanketta pääyhteistyökumppanina. Laakson mukaan turvallisuus korostuu ikääntyneiden asumista arvioidessa.
– Turvallisuus tulee esiin monessa kohteessa: paloturvallisuus, sähköturvallisuus, kulkemiseen liittyvä fyysinen turvallisuus, näihin liittyvät muistiongelmien haasteet tai miten erilaisia hälytyksiä tulee asukkaalle. Palovaroittimet katsomme melkein joka kohteessa, että onko ne käytössä ja tutkimme myös liesiympäristön. Hyvin monessa kohteessa nähdään, että palovaroittimia ei ole tai ne ovat jonkun hyllyn päällä tai eivät toimi tai ei tiedetä, että milloin ne on tarkistettu. Kyllähän tässä DNA:n Wattisen palovaroitinten etävalvonnan palvelussa siten hyvän asian äärellä ollaan.
Kiinteistöissä voidaan ohjeistaa ja kannustaa asukkaita testaamaan palovaroittimia ja tekemään vikailmoituksia. Ohjeita ei vain aina lueta tai ne unohtuvat ja osalla on myös muistisairaus. Toisilla taas fyysinen kunto ei mahdollista kattoon palovaroittimelle kurottelua turvallisesti. Siksi asukkaiden puolesta varoittimet testaava ja vikailmoitukset tekevä DNA:n Wattisen etävalvonta on iso apu paloturvallisuuden varmistamisessa.
Palovaroittimiin on liiton korjausneuvonnassa kiinnitetty jo aiemmin huomiota, koska katonrajassa sijaitsevien palovaroittimien paristojen vaihto on ollut monelle ikääntyneelle hankalaa. Tähän onkin ollut tarjolla esim. varoitinta matalammalla sijaitsevan erillisen paristokotelon ratkaisu. Uuden pelastuslain myötä palovaroitinten virransaannin varmistaminen poistuu taloyhtiöasukkaiden vastuulta vuoden 2026 alusta lähtien, kun asia siirtyy taloyhtiön hoidettavaksi osana palovaroitinten kokonaiskunnossapitoa.
Kuitenkin varoitinten säännöllistä testausta saatetaan odottaa asukkailta. Palovaroitinten etävalvonta poistaa nämä testausvaatimukset asukkailta kokonaan. Laakso liputtaakin taustalla toimivien palvelujen puolesta:
– Kaikki tekniikka eli myös turvallisuuteen liittyvä tekniikka on parhaimmillaan silloin, kun se ei näy mihinkään ja vaan toimii.
Laakso kertoo muistiongelmien näkyvän ikääntyvien asukkaiden korjausneuvontakäynneillä koko ajan enemmän ja enemmän.
– Muistiongelmat tuovat omat piirteensä näihin eli viime kädessä joudutaan eri laitteita ottamaan kokonaan pois käytöstä, ettei asukas itse pysty niillä vahinkoa tekemään. Mutta on myös hyvin tapauskohtaisia keinoja siihen, että siellä kotona pystytään asumaan turvallisesti.
Liesiturvallisuus on tyypillinen haaste eli esimerkiksi virran unohtuminen päälle liedellä. Lieteen on saatavilla omia turvajärjestelmiä, mutta isommalta vahingolta tällaisessa tilanteessakin voi pelastaa toimiva palovaroitin. Kun etävalvonta muistaa asukkaan puolesta testata palovaroittimet päivittäin ja varoittimet ovat siksi vahinkotilanteen tullen hyvässä toimintakunnossa, tilanteissa saadaan reagointiaikaa ja isojen vahinkojen syntyyn voidaan ehtiä vaikuttaa.
– Kyllä me korjausneuvonnan taholta peukutetaan kaikkea tämmöistä mikä poistaa riskejä ikääntyneiltä, joiden on hankalaa huoltaa ja pitää kunnossa laitteita. Kaikki vie kuitenkin sitä turvallisuutta eteenpäin, toteaa Laakso.
Toimintakyvyn heikentymiseen liittyviä haasteita voidaan helpottaa taloyhtiössä monin tavoin. Markkinoilla on teknologiatuotteita ja palveluita, jotka parantavat turvallisuutta, mahdollistavat arjen toimia, auttavat liikkumisessa, helpottavat yhteydenpitoa ja lisäävät hyvinvointia.
Pelastuslaki muuttuu ja taloyhtiöissä on tehtävä merkittäviä paloturvallisuuteen liittyviä päätöksiä. Luotetaanko jatkossa asukkaiden kykyyn tehdä varoittimista vikailmoituksia? Asiasta ei tarvitse huolehtia, jos käytössä on etävalvonnan järjestelmä hälyttämässä vioista automaattisesti.
DNA
Monissa taloyhtiöissä havahdutaan miettimään ikkunaremonttia, kun riittävän moni asukas valittaa joko vetävistä ikkunoista tai ettei ikkunoita saa avattua. Järvenpääläisen rivitaloyhtiön ikkuna- ja oviremontin myötä huoneistot ovat valoisampia ja tuntuvat aiempaa tilavammilta.
Monissa taloyhtiöissä siirrytään maalämpöön ja muihin ympäristöystävällisiin lämmitysmuotoihin. As Oy Espoon Noropuistokin selvitti perusteellisesti lämmitystavan vaihtamista, mutta päätti lopulta pysyä kaukolämmössä. Lämmitystavan vaihto ei olisi tällä kustannustasolla ollut järkevää.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään