Vaikka suomalaiset ovat lottokansana taitavia haaveilemaan, niin kotiin ja asumiseen liittyvät unelmat ovat yllättävän maltillisia: eniten toivotaan lisätilaa ja pientä remonttia. Perinteisen punainen tupa ja perunamaa -haaveen rinnalle on nousemassa koti kaupungissa. Tulokset selviävät S-Pankin teettämästä Suomalaisten unelmakoti -tutkimuksesta.
Koti on suomalaisille tärkeä, mutta suomalaisten kotiin liittyvät unelmat ovat kuitenkin hyvin maltillisia ja käytännönläheisiä, selviää S-Pankin Kantar TNS:llä teettämästä tutkimuksesta. Jos suomalainen saisi valita missä, miten ja kenen kanssa asuisi, asuisi hän omassa talossaan veden äärellä, kaupungin läheisyydessä, kahdestaan kumppaninsa kanssa.
Suurin osa suomalaisista näkee nykyisissä asuinolosuhteissaan parantamisen varaa, sillä vajaa neljäsosa (23 %) kyselyyn vastanneista pitää nykyistä kotiaan unelmiensa kotina. Loput kaipaavat kotiinsa ainakin jonkinlaisia muutoksia.
Nykyistä kotiaan vastaajat parantaisivat erityisesti lisäämällä asuin- ja säilytystilaa sekä remontoimalla pintoja, keittiötä ja kylpyhuonetta. Lisätilan tarve korostuu erityisesti kerrostalossa asuvilla ja remontointitarve omakotitalon asukkailla. Eroja löytyy myös sukupuolten väliltä. Naiset haaveilevat miehiä enemmän sisustamisesta, remontoinnista ja paremmista liikenneyhteyksistä ja miehet puolestaan naisia enemmän nikkarointi- tai harrastustilasta sekä pihasta.
”Tuloksissa näkyy suomalaisen asumisen ahtaus ja erityisesti vanhoja taloja koskeva remonttien tarve. Kotiin liittyvät unelmat ovat varsin realistisia. Harva haaveilee ylenpalttisesta luksuksesta, vaikka rahakaan ei olisi esteenä”, kertoo S-Pankin lainojen kehityspäällikkö Päivi Huttunen.
Tutkimuksen perusteella suomalaisilla ei ole suurta kaipuuta kaupungista maaseudulle tai päinvastoin. Tällä hetkellä kaupungissa tai sen lähettyvillä asuvat sijoittaisivat myös unelmakotinsa kaupunkimaiseen ympäristöön ja maaseudulla asuvat maaseudun rauhaan.
”Vaikuttaa siltä, että perinteinen ajatus punaisesta tuvasta ja perunamaasta suomalaisena ihanteena on pikkuhiljaa murtumassa. Yhä suurempi osa suomalaisista arvostaa kaupungin palveluita sekä hyviä liikenneyhteyksiä ja valitsee asuinpaikkansakin sen mukaan”, Huttunen sanoo.
Sijainti nousi vahvasti esiin myös kun vastaajilta kysyttiin, mikä saa kodin tuntumaan kodilta: eniten kaikkien vastaajien keskuudessa mainintoja saivat oma rauha, kodin sijainti tai ympäristö sekä tunnelma. Perheellisten vastaajien mielestä kodista tekee kodin ennen kaikkea perheenjäsenet.
Oman kodin omistaminen kiinnostaa suomalaisia edelleen: 83 prosenttia vastaajista haluaisi asua omistusasunnossa. Myös nykyisin vuokralla asuvista kaksi kolmesta (67 %) haluaisi omistaa asuntonsa ainakin jollain tavoin.
”Tulos ei yllätä. Perinne oman kodin ostamisesta elää meissä vahvana edelleen. Vuokrat ovat kalliita ja kun laina-ajatkin ovat pidentyneet, niin melkein samalla rahalla pääsee säästämään omia seiniä”, toteaa Huttunen.
Kantar TNS toteutti S-Pankin toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten unelmakodista. Tutkimusaineisto kerättiin Kantar TNS:n internet-paneelissa huhtikuussa 2018. Tutkimukseen vastasi 1 008 vähintään 18-vuotiasta suomalaista. Vastaajajoukko edustaa 18–79-vuotiaita suomalaisia sukupuolen, iän ja asuinpaikan suhteen Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Kysymyksissä, joissa on ollut vähintään 1 000 vastaajaa, on virhemarginaali enintään 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Alue- ja kuntavaalit järjestetään huhtikuussa. Kiinteistöliitto ja Vuokranantajat järjestävät kevään aikana ympäri maata kiertävän kuntavaalikiertueen. Tilaisuuksissa kuullaan, miten paikalliset kuntavaaliehdokkaat ratkoisivat asumisen polttavia kysymyksiä.
Asumiskustannukset ovat tärkein asumisen kysymys kunnissa, selviää Kiinteistöliiton tekemästä kuntavaalikyselystä. Vastaajista 70 prosenttia katsoi, että asumisen kustannukset ovat karanneet käsistä. Asumiskustannukset ovat nousseet 2020-luvulla 25 prosenttia.
Asumisneuvojilta haetaan apua vuokravelkojen, häädön tai asunnottomuuden uhkan takia sekä muihin asumisen häiriöihin. Kolmessa vuodessa yhteydenotot Helsingin kaupungin asumisneuvontaan ovat lisääntyneet yli puolella aiemmasta.
Suomen lippu liehuu taloyhtiönkin salossa. Liputtaminen on Suomessa oikeus, ei velvollisuus, mutta siihen liittyy muutamia sääntöjä, jotka tulee tietää ennen kuin lipun nostaa salkoon. Liputuspäivät jakautuvat virallisiin ja vakiintuneisiin liputuspäiviin.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään