Asunto-osakekirjojen siirtäminen sähköiseen muotoon on sujunut odotettua nopeammin. Koko Suomen asunto-osakkeista 488 000 eli noin 23 prosenttia on sähköisinä rekisterimerkintöinä, kertoo Maanmittauslaitos (MML).
Viime vuonna sähköistettiin noin 180 000 asunnon osakekirjaa. Näistä reilu 70 prosenttia oli sellaisia, joissa ei ollut tapahtunut omistajavaihdosta.
Jos huoneisto ei ole vaihtanut omistajaa, osakekirja pitää useimmiten sähköistää vuoden 2033 loppuun mennessä. Helmikuun puolivälissä tällaisia osakekirjoja oli jonossa noin 12 000.
Uuden osakkeenomistajan on haettava omistuksen rekisteröintiä MML:sta kahden kuukauden kuluessa kaupoista. Rekisteröinnille voi tarvittaessa pyytää nopeampaa käsittelyä. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi, kun kuolinpesä myy asuntoa tai kun uuden osakkeenomistajan pitää hakea taloyhtiöltä lupaa remontille.
Uusi osakkeenomistaja voi osallistua taloyhtiön yhtiökokoukseen myyjältä saadulla valtakirjalla, vaikka häntä ei olisi vielä rekisteröity asunnon omistajaksi huoneistotietojärjestelmään. Kauppakirja yksinään ei oikeuta osallistumaan yhtiökokoukseen.
Jos osakekirja on pankissa lainan vakuutena tai kotona, omistuksen rekisteröintiä ei tarvitse hakea välittömästi. Aikaa on kymmenen vuotta siitä, kun taloyhtiö siirsi osakeluettelonsa MML:n ylläpidettäväksi. Enemmistö taloyhtiöistä teki siirron vuoden 2023 lopussa juuri ennen lakisääteisen aikarajan umpeutumista.
Jos osakas haluaa sähköistää osakekirjansa, MML suosittelee sähköistyksen hakemista verkossa viraston asiointipalvelussa ja osakekirjan toimittamista turvallisella lähetystavalla postitse viraston Vaasan toimipisteeseen. Yksittäisiä osakekirjoja voi myös viedä lähimpään MML:n palvelupisteeseen.
Helsingin asiakaspalvelupisteellä Pasilassa on edelleen ruuhkaa. Myös muissa suurissa kaupungeissa ruuhkaa voi satunnaisesti esiintyä. Muualla Suomessa asiakaspalveluun pääsee kohtuullisella odotusajalla.
Kevään aikana asiakaspalvelun ajanvarausta laajennetaan. Tällä hetkellä ajanvaraus on käytössä kuudella paikkakunnalla: Hämeenlinnassa, Joensuussa, Kajaanissa, Lahdessa, Porissa ja Tampereella.
Lue lisää: Näin onnistuu osakehuoneiston rekisteröinti
Uusia asuntoja tarvitaan jopa yli 35 000 vuosittain parin seuraavan vuosikymmenen aikana. Maahanmuuton vauhdittama väestönkasvu ja sitä seuraava asuntotarve keskittyvät voimakkaasti kasvaville kaupunkiseuduille. Vilkkainta kasvua ennakoidaan Helsingin ja Tampereen seuduille.
Asuntojen hinnat kääntyvät varovaiseen nousuun tänä vuonna, ja myös vuokrat nousevat yhä maltillisesti, ilmenee PTT:n asuntomarkkinaennusteesta. Asuntojen hinnannousun ajureina ovat laskevat korot, reaalitulojen kasvu ja suurten kaupunkien väestönkasvu.
Nopea korkojen ja rakennuskustannusten nousu sekä voimakas inflaatio ovat hidastaneet niin rakentamisen kuin asuntomarkkinoiden kehitystä pääkaupungissa. Eniten asuntoja valmistui viime vuonna Kalasatamaan ja Pohjois-Pasilaan.
Yksityiset vuokranantajat uskovat vuokra-asuntojen kysynnän kasvavan seuraavan vuoden aikana. Kysynnän ennakoidaan kasvavan erityisesti Vaasassa, Oulussa ja Tampereella. Asuntosijoittajien suurin kiinnostus kohdistuu alle 50 000 euron sijoitusasuntoihin.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään