Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli Suomessa 3 806, mikä on 377 enemmän kuin edellisvuotena. Asunnottomien määrä kasvoi ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2012, ilmenee Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran selvityksestä.
Pitkäaikaisasunnottomia oli 1 010 ja asunnottomia perheitä ja pariskuntia 110.
Valtaosa kunnista, joissa asunnottomien määrä kasvoi, kertoi pääasiallisiksi syiksi asunnottomuuden kasvuun pienten ja kohtuuhintaisten asuntojen puutteen, muutokset sosiaaliturvaan sekä yleisesti korkeat asumis- ja elinkustannukset. Maksuhäiriöiden ja vuokravelkojen lisääntyminen vaikeuttaa entisestään asunnon saantia.
Myös pienemmät kunnat ilmoittivat kohtuuhintaisten asuntojen puutteesta. Monessa kunnassa Kelan tukien rajoihin sopivia asuntoja ei ole tarjolla ollenkaan tai riittävästi.
Viidennes yksinelävistä asunnottomista oli Helsingissä. Seuraavaksi eniten asunnottomia oli Turussa, Espoossa ja Tampereella. Nämä kaupungit kattavat yhdessä yli puolet maan asunnottomuudesta.
Asunnottomuuden määrä ei kuitenkaan täysin seuraa kuntien väkilukua. Esimerkiksi Joensuussa, Seinäjoella ja Vaasassa asunnottomia oli yli kaksinkertainen määrä verrattuna väkiluvultaan suurempaan Poriin.
Eniten asunnottomuus lisääntyi Tampereella, jossa asunnottomien määrä kasvoi lähes 120 henkilöllä vuodesta 2023.
Asunnottomista 22 prosenttia oli naisia ja 15 prosenttia alle 25-vuotiaita nuoria. Asunnottomien naisten määrä kasvoi noin 70 henkilöllä ja nuorten 25 henkilöllä edellisvuodesta.
Sen sijaan maahanmuuttajataustaisia asunnottomia oli hieman edellisvuotta vähemmän. Heidän osuutensa oli noin 20 prosenttia kaikista asunnottomista.
Ara keräsi tiedot Manner-Suomen kunnilta marraskuussa 2024. Kyselyyn vastaaminen on kunnille vapaaehtoista, ja vastausprosentti oli 81 prosenttia.
Eurooppalaiset kiinteistönomistajat kokoontuivat kesäkuun alussa Helsingissä järjestettyyn UIPIn (International Union of Property Owners) kongressiin. Puheissa ja paneeleissa pohdittiin kestävää asuntopolitiikkaa sekä sitä, mikä on EU:n, jäsenvaltioiden ja yksityisen sektorin rooli asuntopolitiikassa.
Taloyhtiöiden hoitokulut kasvavat ensi vuonna maltillisesti, ja paikkakunta- ja taloyhtiökohtaiset erot voivat olla suuria. Näin arvioi Kiinteistöliitto, joka on julkaissut ohjeen taloyhtiöiden talousarviosuunnittelun tueksi.
Suomen Kiinteistölehti juhlii tänä vuonna satavuotista taivaltaan. Ensi vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta myös ensimmäisen asunto-osakeyhtiölain voimaantulosta. As Oy Agrikolankatu 7 on esimerkki siitä, millaisia muutoksia taloyhtiöissä on koettu vuosisadan aikana.
Tähtiartikkeli
Uusien energiatodistusten määrä laski viime vuonna hieman edellisvuoteen verrattuna, mutta rakennusten energiatehokkuus paranee edelleen. Samalla kaukolämmön osuus lämmitysmuodoista on kasvanut, ilmenee Aran energiatodistusraportista.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään