Energiaosaamisen taso taloyhtiöissä on kohentunut aiemmasta. Tästä huolimatta energiatehokkuuden parantamista suunnittelee harvempi taloyhtiö kuin aiempina vuosina, ilmenee Isännöintiliiton energiabarometrista.
Taloyhtiöistä 34 prosenttia suunnittelee energiatehokkuuden parantamista seuraavan viiden vuoden aikana, kun vuotta aiemmin vastaava osuus oli 38 prosenttia. Suurimmat esteet ovat korkeat kustannukset ja se, ettei toimenpiteiden kannattavuuteen uskota.
– Näkymät ovat edelleen varsin synkät. Energiatehokkuuden parantamista pidetään merkittävässä osassa taloyhtiöitä edelleen liian kalliina ja kannattamattomana. Myös rahoituksen saatavuus jarruttaa energiatehokkuutta parantavia hankkeita aiempaa enemmän, kertoo Isännöintiliiton tutkimuspäällikkö Olli Rekonen.
Pääkaupunkiseudulla näkymät ovat hieman valoisammat: taloyhtiöistä 43 prosenttia suunnittelee energiatehokkuuden parantamista seuraavan viiden vuoden aikana. Myös älyratkaisuja energiatehokkuuden edistämiseksi harkitaan pääkaupunkiseudun taloyhtiöissä useammin kuin muualla Suomessa.
Energiatehokkuutta kannattaa parantaa osana normaaleja rakennuksen elinkaareen kuuluvia korjauksia ja perusparannuksia.
– Esimerkiksi julkisivuremontin yhteydessä ulkoseinät voidaan lisälämmöneristää. Putkiremontin yhteydessä taas voidaan uusia vesikalusteet vähemmän vettä kuluttaviksi sekä parantaa vesijohtojen eristystasoa, sanoo Rekonen.
Energiatehokkuutta voidaan kohentaa myös ilman suuria rahallisia panostuksia ja isoja lainoja vaativia remontteja. Energiaa säästyy esimerkiksi automaation, ilmanvaihdon ja lämmityksen säännöllisillä tarkastuksilla ja säädöillä sekä huolehtimalla ovien ja ikkunoiden tiivisteistä.
Energiabarometriin vastasi joulukuun 2024 ja tammikuun 2025 aikana 276 isännöintialan ammattilaista eri puolilta Suomea. Otos kattaa 5 600 taloyhtiötä.
Taloyhtiöiden lainansaantiongelmat ovat jatkuneet ja jonkin verran yleistyneet, selviää Kiinteistöliiton talous- ja rahoituskyselystä. Pienten yhtiöiden tilanne on hankalin. Myös alueelliset erot rahoituksen saatavuudessa ovat merkittäviä.
Taloyhtiöiden taloustilanne on tänä vuonna parantunut. Maksurästit ovat vähentyneet, puskurit vahvistuneet ja talletustase on aiempaa korkeampi, kertoo OP Pohjola. Korjausrakentamisen kysyntä on silti edelleen maltillista.
Uudistetun rakentamislain tavoitteena on sujuvoittaa lupaprosesseja, mutta käytännön vaikutukset voivat vaihdella kunnittain. Taloyhtiöiden on hyvä selvittää ajoissa, mitä vaatimuksia omalle hankkeelle muuttuneessa tilanteessa asetetaan.
Suomen Kiinteistölehti juhlii tänä vuonna satavuotista taivaltaan. Ensi vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta myös ensimmäisen asunto-osakeyhtiölain voimaantulosta. As Oy Agrikolankatu 7 on esimerkki siitä, millaisia muutoksia taloyhtiöissä on koettu vuosisadan aikana.
Tähtiartikkeli
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään