Ensi vuoden alusta voimaan tuleva uusi rakentamislaki tuo mukanaan laajoja muutoksia alan käytäntöihin ja sääntelyyn. Uudistuksen toivotaan edistävän kiertotaloutta ja vähentävän byrokratiaa.
KUKA?
Ammatti: Hallitusneuvos, Rakennukset ja rakentaminen -yksikön johtaja, ympäristöministeriön rakennetun ympäristön osasto. Työskennellyt ympäristöministeriössä vuodesta 2008 lähtien. Toiminut maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksessa rakentamisen jaoston puheenjohtajana ja vastannut osa-alueen valmistelusta, pykälien kirjoittamisesta sekä rakentamislain esittelystä hallitukselle.
Koulutus: oikeustieteen kandidaatti, Helsingin yliopisto 1999, varatuomari 2001.
Perhe: Viime kesänä Telma-linjalta kokiksi valmistunut ja omilleen muuttanut täysi-ikäinen Down-poika, 17-vuotias lukiolaistyttö ja 9-vuotias poika.
Harrastukset: Kotijumppa, vaatteiden ompelu, laulu, tietokirjojen kirjoittaminen ja pöytälaatikkoon säveltäminen. Tutkinto myös Helsingin konservatoriosta pääaineena laulu ja sivuaineena pianonsoitto.
MIKÄ?
Korjattu rakentamislaki tulee voimaan 1. tammikuuta 2025 lähtien, ja se korvaa aiemman maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) rakentamista koskevat säännökset. Eduskunnan jo viime hallituskaudella hyväksymään rakentamislakiin tehdään pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelman mukaisia muutoksia, joita kutsutaan nimellä korjaussarja.
Uudistukseen kuuluva rakentamisluvan käsittelyaikatakuu, rakennuksen hiilijalanjälkilaskenta sekä tietomallimuotoinen rakentamislupa tulevat voimaan vasta 1. tammikuuta 2026 alkaen.
Uudistuksen myötä rakentamista koskevat normit erotetaan omaksi rakentamislaiksi, kun taas MRL keskittyy alueiden käyttöön ja sen nimi on muutettu alueidenkäyttölaiksi. Rakentamislain jälkeen jäljelle jäävä osuus MRL:stä on tarkoitus jakaa vielä kolmeen eri lakiin.
Artikkeli on kirjautuneille
Kiinteistömedia-tilin luomalla pääset lukemaan tämän artikkelin ilmaiseksi. Luo tunnus tai kirjaudu sisään!
Pääasiallisia syitä asunnottomuuden kasvuun ovat pienten ja kohtuuhintaisten asuntojen puute, muutokset sosiaaliturvaan sekä yleisesti korkeat asumis- ja elinkustannukset. Maksuhäiriöiden ja vuokravelkojen lisääntyminen vaikeuttaa asunnon saantia entisestään.
Suomen Vuokranantajien tuoreen barometrin mukaan hoitokulujen nousu on edelleen merkittävä riski asuntosijoittamisen kannalta. Vuokraustoiminta ja vuokralaisen löytäminen on viime vuosina ollut poikkeuksellisen vaikeaa, mutta nyt tilanne on helpottunut.
Uusien energiatodistusten määrä laski viime vuonna hieman edellisvuoteen verrattuna, mutta rakennusten energiatehokkuus paranee edelleen. Samalla kaukolämmön osuus lämmitysmuodoista on kasvanut, ilmenee Aran energiatodistusraportista.
Vuodenvaihteessa toimintansa aloittanut isännöinnin eettinen neuvosto sai kesän alkuun mennessä kuusi lausuntopyyntöä, joista ensimmäiseen se ehti myös antaa ratkaisun. Neuvoston ensimmäinen puheenjohtaja Juha Kärkölä kertoo neuvoston toiminnan alkutaipaleesta.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään