Litiumioniakut ovat hyökyneet ihmisten elämään. Akkuja on kännyköissä, tietokoneissa, kameroissa, kuulokkeissa ja ties vaikka missä. Eikä akkuja ole pelkästään käytössä, niitä piileskelee käytöstä poistetuissa tai unholaan jääneissä laitteissa kaappien perukoilla ja laatikoiden pohjilla. Sähköpotkulaudat ja -pyörät ovat tulleet taloyhtiöiden tiloihin.
Sähkölaitteet ja akut ovat turvallisia, kunhan niitä käytetään käyttöohjeiden mukaan ja ehjinä. Sähkölaitteisiin liittyvät tulipalot ovat tavallisimpia paloja kodeissa. Useimmiten palot liittyvät juuri laitteiden valvomattomaan tai ohjeiden vastaiseen käyttöön. Dramaattisimpina esimerkkinä tästä ovat liesipalot, joita on 30 prosenttia asuntopaloista; itse liesissä on ani harvoin teknistä vikaa.
Ihmiset siis ottavat riskejä toiminnoissaan, mutta toisinaan laitteetkin reistailevat. Siksi on tärkeää, että laitteita käytetään ja ladataan vain, kun ollaan kotona paikalla ja valveilla. Varsinkin akkupalot voivat olla todella ärhäköitä ja vaikeita sammuttaa. Lataamista on fiksua seurata. Kuumeneeko akku liikaa, kuuluuko kummia ääniä? Kännykän lataaminen yöllä tyynyn alla ei siis ole hyvä ajatus.
Yhtiöissä kannattaa miettiä sopivat käytännöt akkulaitteiden lataamiseen ja säilyttämiseen
Kodeissa olevat akut ovat myös yhä isompia. Sähköpotkulautojen eli skuuttien ja sähköpolkupyörien akut ovat aivan eri luokkaa kuin puhelimien. Skuutit ja fillarit asustelevat pyörävarastoissa, eteisissä ja milloin missäkin. Niiden lataamisesta ja säilyttämisestä sietää taloyhtiöiden ohjeistaa asukkailleen.
Pääsääntönä voi pitää sitä, että omistajat lataavat laitteidensa akut omissa asunnoissaan, joissa on toimivat palovaroittimet ja alkusammutusvälineet. Vastaava varustus tulee olla myös esimerkiksi pyörävarastossa, jos lataaminen on siellä sallittua.
Akut ladataan palamattomalla alustalla. Syttyvät materiaalit kannattaa pitää poissa latauspaikan läheltä. Syttyessään akkupalo nimittäin leviää ns. heitteinä. Lataus tehdään laitteen käyttöohjeen mukaan, ja jos akku kuumenee liikaa, lataus on lopetettava heti.
Hyvin tärkeää on se, että akkuja ei ladata asuntojen tai yhteisten tilojen poistumisreittien varrella.
Taloyhtiön on hyvä tiedottaa akkulaiteasioista niin kuin muistakin paloturvallisuuteen liittyvistä asioista: selkeästi ja toistuvasti. Näin oikeat käytännöt pysyvät asukkaiden mielissä.
Käytöstä poistettujen akkujen ja paristojen kierrätys on muuten myös ekoteko! Käytetyt litiumioniakut voidaan hyödyntää raaka-aineena uusien akkujen valmistuksessa.
Sähkölaitteiden turvallisuus on teemana paloturvallisuusviikolla
Paloturvallisuusviikolla 23.11.–1.12. teemana juurikin sähkö- ja akkulaitteiden turvallinen käyttö. Pääkohderyhmänä ovat ensimmäiseen omaan kotiinsa muuttaneet nuoret aikuiset.
Kampanjan teettämien kyselytutkimusten perusteella näyttää siltä, että nuorten paloturvallisuusosaamisessa on parantamisen varaa. Nuoret ovat kuitenkin vastaanottavaisia turvallisuusviestinnälle. Viime vuonna, jolloin Paloturvallisuusviikolla oli sama kohderyhmä, puolet kampanjan huomanneista teki jonkin kodin turvallisuutta edistävän teon. Paloturvallisuusviikko on tuottanut yksinkertaiset materiaalit, joilla lähestyä taloyhtiön nuoria asukkaita. Materiaaleissa käydään läpi perusasiat. Materiaalit ovat kaikkien käytössä osoitteessa https://paloturvallisuusviikko.fi/materiaalit.
Paloturvallisuusviikkoa koordinoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja sen rahoittaa Palosuojelurahasto. Kiinteistöliitto on mukana kampanjan ohjausryhmässä.
Haluatko kommentoida blogia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään