Hallitus on istunnossaan 1.2.2018 päättänyt antaa eduskunnalle esityksen kolmiulotteisia kiinteistöjä (3D) koskevaksi lainsäädännöksi. Perinteinen kaksiulotteinen (2D) kiinteistö kuitenkin säilyisi pääsääntönä jatkossakin.
Esityksen tavoitteena on muuttaa kiinteistönmuodostamislakia, kiinteistörekisterilakia sekä maankäyttö- ja rakennuslakia siten, että uuden kolmiulotteisen kiinteistön muodostaminen maanpinnan ala- ja yläpuolelle olisi asemakaava-alueella mahdollista. Lakien on määrä tulla voimaan 1.8.2018.
Mahdollistamalla kiinteistöjen jakaminen myös korkeussuunnassa yksinkertaistetaan ja joustavoitetaan asemakaava-alueen suurten ja monitasoisten rakennushankkeiden toteuttamista. Tulevaisuudessa rakennuksen sisällä olevia tilakokonaisuuksia on helpompi kiinnittää ja pantata lainan vakuudeksi. Lisäksi julkisissa rekistereissä näkyy entistä paremmin, kuka mitäkin tiloja omistaa. Kolmiulotteinen kiinteistönmuodostus edistää myös kiinteistöjen ja rakennusten hallinnan sekä julkisten palveluiden digitalisointia.
Useita eri toimintoja sisältävissä hankkeissa kiinteistöjaotus voi seurata eri käyttötarkoituksia. Vielä nykyään kiinteistöt ovat tasona kartalla, mutta jatkossa ne voivat olla myös kolmiulotteisia kokonaisuuksia esim. rakennuksen yksi kerros, maan tasalla olevat liiketilat, maanalainen parkkihalli tms. Kiinteistöllä (tontilla) voi nykyään olla rakennuksia, mutta jatkossa myös rakennuksissa voi olla kiinteistöjä. Kolmiulotteiset kiinteistöt ovat aina rakennettuja tiloja, mikä johtaa uudentyyppisiin naapuruussuhteisiin kiinteistöjen välillä.
3D-kiinteistöjen käyttöönotolla ei muuteta perinteisen 2D-kiinteistön olemusta eikä sen oikeudellista ulottuvuutta. 3D-kiinteistö on kolmiulotteisesti määritelty suljettu tila, joka voidaan rajata perinteisestä kiinteistöstä. Tällaisen kiinteistön omistuksen tai hallinnan siirtyminen vaatii nykyiseen tapaan omistajan tahtoa tai muuta lainsäädäntöön jo nyt sisältyvää oikeusperustetta. Mitään uusia oikeudellisia perusteita kiinteistönomistajien omaisuudensuojan rajoittamiseksi ei 3D-kiinteistöjen vuoksi ole suunnitteilla.
Olemassa olevaa kiinteistöjärjestelmää ei ole tarkoitus muuttaa kolmiulotteiseksi, 3D tulee käyttöön perinteisen 2D-kiinteistön rinnalle uutena vaihtoehtona. Kolmiulotteisuuteen ei missään tilanteessa velvoiteta, vaan sen käyttö on toimijoille mahdollisuus, jos lainmukaiset edellytykset täyttyvät. 3D-kiinteistön mahdollistaminen ei myöskään automaattisesti synnyttä uusia velvollisuuksia toimijoille tai viranomaisille.
Taloyhtiön hallitus tekee päätöksiä niin kokouksissa kuin niiden ulkopuolella. Päätökset on suositeltavaa kirjata ylös viipymättä kokouksen jälkeen. Pöytäkirjaan voi halutessaan kirjata myös päätösten perustelut.
Taloyhtiön hallituksen uusi toimikausi alkaa yhtiökokouksesta. Uudet jäsenet kannattaa perehdyttää hallitustyöhön. Tehtävien jakaminen ja yhteistyö muiden taloyhtiöiden kanssa voi tuoda hallitustyöhön uutta virtaa.
Kiinteistöliiton Hyväksytty taloyhtiön hallituksen jäsen (HTHJ) -kurssikokonaisuus uudistettiin viime vuonna. Verkossa suoritettavilla kursseilla myös kokeneet taloyhtiöammattilaiset voivat testata osaamistaan. Näin teki myös Anne Risku, jolla on 20 vuoden kokemus taloyhtiöistä.
Kiinteistöliitto Uusimaa myönsi Vuoden 2025 hallituksen puheenjohtaja -tittelin As Oy Kirstilaxin Pekka Killströmille. Hän nousi kilpailussa esiin poikkeuksellisen hyvän hallitustyöskentelyn ansiosta. Hänen aikanaan yhtiötä on johdettu osakkaiden yhteisen strategisen tahtotilan viitoittamana.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään