Aiempaa harvempi taloyhtiö nostanut hoitovastiketta

Kiinteistöjen kustannusten nousu on hidastunut. Hoitovastikkeet ovat nousseet tänä vuonna viime vuotta maltillisemmin. Kymmenen suurimman kaupungin kerrostaloissa keskimääräinen vastike on noussut hieman runsaat neljä prosenttia, kun viime vuonna vastikkeet nousivat runsaat kahdeksan prosenttia.

Tiedot käyvät ilmi Kiinteistöliiton kyselystä, johon vastasi miltei 4800 taloyhtiöpäättäjää.

Keskimääräinen hoitovastike pääkaupunkiseudulla kerrostaloissa on 5,22 euroa neliöltä ja koko maassa 4,63 euroa neliöltä kuluvana vuonna. Rivitaloissa hoitovastike on pääkaupunkiseudulla 4,03 euroa ja koko maassa 3,64 euroa neliöltä.

Kuluvana vuonna taloyhtiöiden kustannukset ovat kehittyneet vuosia 2022–2023 maltillisemmin.

Suurissa kaupungeissa nopeinta hoitovastikkeen nousu on ollut kerrostaloissa Kuopiossa, jossa nousua on toista vuotta peräkkäin noin seitsemän prosenttia. Hitainta nousua kerrostaloissa on Jyväskylässä ja Porissa, joissa vastike on noussut keskimäärin kolme prosenttia.

Rivitaloissa hoitovastike on noussut keskimäärin miltei viisi prosenttia tänä vuonna. Lukema on hieman viimevuotista alhaisempi.

– Taloyhtiöiden kannalta on hieno asia, että vastikkeen nousutahti on hidastunut. Vastikkeet nousevat kuitenkin edelleen nopeammin kuin esimerkiksi kuluttajahinnat, toteaa Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.

Taloyhtiöiden puskurien määrä kasvanut lievästi

Kyselyn vastaajien taloyhtiöissä oli karkean arvion perusteella noin 3,5 kuukauden hoitovastikkeita vastaava rahamäärä viime vuoden lopulla. Lukema oli hieman suurempi kuin kevään 2023 kyselyssä.

Pääkaupunkiseudulla taloyhtiön hallussa olevat puskurit näyttävät olevan muuta maata pienempiä. Helsinkiläisissä kerrostaloyhtiöissä on kymmenen suurimman kaupungin vertailussa pienimmät tilin saldot.

Kyselyn vastaajien yhtiöissä 15 prosentilla on alle kuukauden puskuri tilillään. Tamperelaisilla yhtiöillä lukemat jäävät miltei Helsingin tasolle. Rivitaloyhtiöillä on hieman kerrostaloja enemmän kassavaroja käytössään.

Vastikerästien määrässä pientä kasvua

Vastikerästit eivät juuri olleet lisääntyneet: vastaajista 72 prosenttia ilmoitti, että vastikerästien määrä on pysynyt ennallaan viime aikoina. Sekä vastikerästien kasvusta että pienentymisestä yhtiöissään kertoi tänäkin vuonna samansuuruiset osuudet vastaajia.

Keskimääräinen vastikerästien määrä on noussut kerrostaloissa miltei 1300 euroon yhtiötä kohden, kun keväällä 2023 arvio oli vajaat 1100 euroa.

Valtaosa yhtiöistä ei perinyt ylimääräisiä hoitovastikkeita

Taloyhtiöistä 83 prosenttia oli päättänyt edellisessä varsinaisessa yhtiökokouksessa ylimääräisten vastike-erien perimisestä. Lukema oli selvästi kohonnut vuoden takaisesta. Pääkaupunkiseudulla osuus oli 93 prosenttia, kun taas Länsi-Suomessa se jäi 73 prosenttiin. Tyypillisimmin ylimääräisiä eriä valtuutettiin kaksi kappaletta.

Vastaajien taloyhtiöissä 74 prosenttia ei ollut perinyt yhtään ylimääräistä vastike-erää viime vuoden varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen. Yhden ylimääräisen vastike-erän oli perinyt 15 prosenttia yhtiöistä ja kaksi ylimääräistä yhdeksän prosenttia yhtiöistä.

Talouspuskureita koeteltu vähemmän kuin vuosi sitten

Kyselyn perusteella taloyhtiöiden hoitotalous pyöri vuoden takaista paremmin talousarvioiden mukaisesti. Noin neljännes yhtiöistä oli perinyt ylimääräisen hoitovastike-erän, kun vuosi sitten lukema oli 29 prosenttia. Lisäksi ainoastaan kuusi prosenttia oli järjestänyt ylimääräisen yhtiökokouksen hoitovastikkeiden takia edellisen varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen.

– Suuri osa taloyhtiöistä on hoitotaloutensa puolesta hyvässä kunnossa. Talouden heilahteluista on toivon mukaan opittu, ja tulevaisuuteen varautuminen on parantunut. Osa taloyhtiöistä pitää kyselyn perusteella erittäin pientä kassaa, mikä voi aiheuttaa maksuhaasteita, toteaa Kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen.