Suomen itsenäisyyden juhlavuosi jää historiaan myös taloyhtiödatan digitalisoinnin merkkivuotena. Viranomaisten ja yksityisen sektorin toimijoiden yhteistyöllä huolehditaan, että 100-vuotias Suomi kulkee jatkossakin osakeyhtiömuotoisen asumisen ja näihin osakkeisiin liittyvän datan hyödyntämisen kärjessä!
Ensimmäiset asukkaiden omistamat asunto-osakeyhtiöt Taimi ja Alku rakennettiin Helsinkiin 1880-luvulla. Tänä päivänä yhtiöitä on jo noin 90 000, ja niissä lähes 1,5 miljoonaa huoneistoa ja yli 2,6 miljoonaa asukasta. Asunto-osakkeet ovat yksi merkittävimmistä kotitalouksien varallisuuseristä, yhteisarvoltaan 200 – 300 miljardin euron tasolla.
Asunto-osakkeet ovat tärkeitä papereita myös rahoituksen hankinnassa – papereita aivan kirjaimellisesti. Digitalisointi on helpottanut elämäämme lähes kaikkialla arjessamme, mutta asunnon omistamiseen liittyvien tietojen hallinta on monelta osin vielä liiaksi 1880-luvun tasolla.
Suurin osa meistä asunnon omistajista hyödyntää asunto-osakettaan asuntolainan tai muun tarvittavan rahoituksen vakuutena. Rahoitusalan kielellä kyseessä ovat vakuudelliset luotot ja käytännön tekemisen osalta vakuushallinnan prosessit. Rahoittaja, joka useimmiten on pankki, tarvitsee ajantasaiset ja luotettavat tiedot vakuutena käytettävästä asunto-osakkeesta.
2017 on Suomessa tehty ratkaisevia päätöksiä ja luotu edellytykset taloyhtiödatan digitalisoinniksi kahdessa toisiinsa kytkeytyvässä asiassa. Tehtiin päätös sähköisen asunto-osakerekisterin (ASREK) toteuttamisesta. Lisäksi Taltio-hankkeessa kaikkien keskeisten kiinteistöalan toimijoiden yhteistyöllä tehtiin ja 27.9. julkaistiin sisältömääritykset ja soveltamisohje isännöitsijäntodistuksessa olevien tietojen digitalisoinnista.
Myös Asiakastieto ja Talokeskus olivat mukana kansallista standardia luomassa ja jatkamme nyt yhdessä sen viemistä osaksi arkea eli palveluina asiakkaidemme käyttöön. Talokeskuksen Tampuuri-järjestelmä toimii jo suurelta osin kansallisen standardin mukaan ja järjestelmää hyödyntäen eri palveluiden piirissä on yli 900 000 huoneistoa. Jo ensi vuoden alkupuolella pääsemme näyttämään, miten digitalisoitu taloyhtiödata liikkuu järjestelmien välillä tiedon lähteeltä tiedon tarvitsijalle. Ensimmäisenä uutta digitaalisen muodon saanutta dataa päästään hyödyntämään lainan myöntämiseen ja maksuohjelmien muuttamiseen liittyvissä prosesseissa, joissa asunto-osakkeet ovat vakuutena. Pankki saa tällöin ajantasaiset tiedot osakkeista ja asuntoyhtiöstä sähköisessä muodossa, jolloin prosessi pysyy digitaalisena alusta loppuun.
Tulemme lisäksi teettämään maan parhailla alan sääntelyä tuntevilla asiantuntijoilla selvityksen liittyen digitaalisen taloyhtiödatan käyttöoikeuksiin ja mm. tietosuojaan liittyviin asioihin. On tärkeää selkeyttää ymmärrystä siitä, miten nämä asiat on huomioitu ja miten ne käytännössä toteutuvat nykyisillä toimintatavoilla ja mitä muutoksia prosessien digitaalisointi tuo tullessaan.
DNA sijoittaa jopa 120 miljoonaa euroa valokuituyhteyksiin seuraavan kolmen vuoden aikana. Jos valokuituhankkeen eteneminen kiinnostaa, ole yhteydessä paikalliseen DNA:n taloyhtiömyynnin edustajaan.
DNA
Suomen Kiinteistölehti juhlii tänä vuonna satavuotista taivaltaan. Ensi vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta myös ensimmäisen asunto-osakeyhtiölain voimaantulosta. As Oy Agrikolankatu 7 on esimerkki siitä, millaisia muutoksia taloyhtiöissä on koettu vuosisadan aikana.
Tähtiartikkeli
Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksen mukaan kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat koko maassa nousseet keskimäärin 3,4 prosenttia. Lounais-Suomessa kustannukset nousivat eniten Porissa ja vähiten Raisiossa.
Pienten taloyhtiöiden paperityöt eivät takavuosina juuri kiinnostaneet isännöinti- ja tilitoimistoja. Nyttemmin palvelupaketteja on pilkottu myös muutaman osakkaan taloyhtiöille sopiviksi, ja hinnat ovat pudonneet selvästi aiemmasta.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään