Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometri ennakoi korjausrakentamiseen kasvua ensi vuodelle. Tänä vuonna hienoista kasvua on näkynyt lähinnä pääkaupunkiseudulla, mutta ensi vuodelle odotettavissa on barometrin perusteella kasvua muuallakin maassa. Kiinteistöliiton kaksi kertaa vuodessa toteuttamaan korjausrakentamisbarometriin vastasi noin 2000 taloyhtiönsä edustajaa, joista lähes joka kolmannella on kuluvana vuonna käynnissä korjaushanke taloyhtiössään.
Elpynyt taloustilanne vaikuttaa taloyhtiöiden korjausrakentamiseen siten, että yhä pienempi osuus vastaajista näkee talouden vaikuttavan negatiivisesti korjaushankkeiden toteutumiseen.
Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometriin vastanneista taloyhtiöistä 31 prosenttia arvioi korjausrakentamisensa kasvavan tulevana vuonna. 29 prosenttia odottaa korjaamisen supistuvan kuluvaan vuoteen verrattuna.
”Odotukset korjausrakentamisen lievän kasvun jatkumisesta saattavat heijastella vihdoinkin käynnistynyttä taloudellista elpymistä maassamme. Vuosi 2018 näyttäisi olevan hieman kuluvaa vuotta vilkkaampi taloyhtiöiden korjauksissa”, arvioi Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.
Urakkatarjousten ja korjauslainojen saatavuudessa ei ole tapahtunut suurta muutosta. Syksyyn 2016 verrattuna taloyhtiöt ovat saaneet urakkatarjouksia aavistuksen aiempaa enemmän. Vastaajista lähes yhdeksän kymmenestä arvioi, että pankkirahoituksen saatavuus korjaushankkeelle on pysynyt ennallaan viimeisen puolen vuoden aikana.
Lainaehtojen kehitysodotukset ovat uudelleen kääntyneet aiempaa huonompaan suuntaan. Korjauslainojen marginaalien keskiarvo on kuitenkin edelleen hieman kutistunut: se oli nyt 0,9 prosenttiyksikköä, kun keväällä taso oli 1,0 ja vuosi sitten syksyllä 1,1 prosenttia.
Korjausrakentamisbarometrin mukaan runsaat 40 prosenttia taloyhtiöistä varautuu korjauksiin taloudellisesti etukäteen. Vastausten perusteella ennakkorahastointi on ennakkovarautumisen keinoista hieman käytetympi kuin asuintalovaraus. Ennakkorahastointi tarkoittaa sitä, että osakkailta perittyjä varoja ei käsitellä tuloslaskelmassa vastiketuloina vaan osakkaiden suorittamina pääomasijoituksina. Tällöin ne merkitään kirjanpidossa yhtiön oman pääoman lisäykseksi taseeseen. Asuintalovarauksessa taloyhtiö voi enintään kymmenen vuoden ajan kerätä rahaa tuleviin hankkeisiin joutumatta maksamaan veroja tämän johdosta syntyneestä positiivisesta tuloksesta.
Taloyhtiöiden rahoituksessa on tapahtunut jonkinasteista tiukentumista saatavuuden suhteen: pankit ovat entistä tarkempia vakuuksien arvioinnissa ja lainaosuudet voivat jäädä takavuosia alemmille tasoille.
”Tästä syystä on yhä tärkeämpää, että taloyhtiöt suunnittelevat kiinteistönpitoaan vuosikausiksi eteenpäin”, Kero painottaa.
Seuraavien viiden vuoden aikana taloyhtiöt suunnittelevat korjaavansa erityisesti piharakenteita ja rakennusten ulkovaippoja. Korjausrakentamisbarometrissä tiedusteltiin nyt ensimmäistä kertaa sähköautojen latausjärjestelmiin liittyviä rakennusaikeita, ja näistä kertoi liki viidesosa kerrostalovastaajista ja 15 prosenttia rivitalovastaajista.
Korjausrakentamisbarometrissa kysytään syksyisin putkiremonttien toteutustavoista. Viemärisaneerauksista noin 40 prosenttia tehtiin asentamalla uudet putket vanhojen tilalle. Uuteen kohtaan viemäriputket asennettiin runsaassa 10 prosentissa saneerauskohteita. Joka kuudes taloyhtiö saneerasi viemärinsä yhdistämällä ns. perinteisiä ja sisäpuolisia menetelmiä. Noin kolmannes kunnosti viemärit sisäpuolisia kunnostusmenetelmiä käyttämällä.
Perinteisillä remonttitavoilla saneerattujen viemäreiden keskimääräinen kokonaiskustannus oli koko Suomessa 700 euroa, pääkaupunkiseudulla 880 euroa ja muualla Suomessa 450 euroa huoneistoneliöltä. Kokonaiskustannukset kasvoivat pääkaupunkiseudulla, mutta laskivat muualla Suomessa vuoteen 2016 verrattuna. Sisäpuolisilla korjaustavoilla toteutettujen viemärikorjausten keskimääräiset kokonaiskustannukset asettuivat 320 euroon huoneistoneliöltä koko maassa, kun vuotta aiemmin havaintojen mediaani oli 250 euroa neliöltä.
Suomen Kiinteistöliiton ja Suomen Kiinteistölehden korjausrakentamisbarometrissa on vuodesta 2009 selvitetty asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen ja hyvän kiinteistönpitotavan toteutumista. Syksyllä 2017 korjausrakentamisbarometri tavoitti ennätysmäärän 2015 vastaajaa. Vastaajista 1456 oli asunto-osakeyhtiöiden hallituksen edustajia, 251 isännöitsijätehtävissä toimivaa henkilöä ja 308 muuta taloyhtiöiden edustajaa. Syksyn kierroksella painottuvat nykyisin korjaushankkeet ja putkistokorjaukset. Keväisin ovat painopisteenä energia-asiat ja ylläpitotoimet. Kysely toteutettiin nettikyselynä 26.9. – 13.10.2017.
Taloyhtiöiden korjausrakentaminen voi tänä ja ensi vuonna jäädä hieman odotettua heikommaksi, selviää Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometrista. Eniten kerrostaloissa tehdään tänä vuonna vesi- ja viemärijärjestelmien korjauksia. Seuraavien viiden vuoden aikana sähköautojen latauspisteet ovat yleisin kerrostaloyhtiön hanke.
Taloyhtiöiden korjausrakentaminen näyttää kääntyvän kasvuun, selviää Kiinteistöliiton syksyn Korjausrakentamisbarometrista. Yleisimpiä korjauksia ovat putkistojen korjaukset. Lainaehtojen odotukset taloyhtiöillä ovat nyt paremmat kuin kertaakaan vuoden 2012 jälkeen.
Aika on suotuisa isojen korjaushankkeiden käynnistämiselle. Tekijöitä on hyvin saatavilla ja korot ovat tulleet alaspäin. Helsinkiläisessä taloyhtiössä päästiin toteuttamaan laajaa linjasaneeraushanketta juuri sopivalla hetkellä.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Rakennustuotanto mataa historiallisen alhaisella tasolla, mutta rakennusinvestoinnit eivät enää supistu. Tämän vuoden ennuste kaikille rakentamisen lajeille on positiivinen, arvioi Rakennusteollisuus RT. Kasvu kuitenkin käynnistyy varovaisesti ja suuressa epävarmuudessa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään