Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto ry:ssä (SKVL) ollaan samaa mieltä Nordean Jussi Mekkosen kanssa omakotitalojen tilastojen epäluotettavuudesta. ”Alueilla, joissa kauppamäärät ovat luonnostaankin pienet, voi asiaa tuntemattomalle syntyä erittäin vääristynyt kuva alueen hintatasosta ja sen muutoksista”, toteaa SKVL:n toimitusjohtaja Jaana Anttila-Kangas. Pienillä markkina-alueilla tämä ongelma on ollut olemassa jo ennen tämän hetkistä markkinatilannetta.
Tämä on aikainsaatossa johtanut erikoisiin ja yliampuviin uutisointeihin pienempien paikkakuntien hurjista hintojen nousuista tai laskuista. ”Jos tietyllä alueella, vaikkapa pienellä eteläpohjalaisella paikkakunnalla, on myyty vuoden aikana kaksi omakotitaloa, joista toinen hintaan 130 000 euroa ja toinen hintaan 450 000 euroa niin tilastojen mukaan keskiarvo hinta on ollut 290 000 euroa. Jos seuraavana vuonna myydään vain yksi omakotitalo hintaan 200 000 euroa, niin alueen kauppamäärissä ja keskiarvohinnoissa on tilastojen mukaan tapahtunut valtava romahdus”, kuvaa Anttila-Kangas, ja jatkaa: ”Nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että jos tilasto näyttää yllättävältä ja hurjalta, kellojen pitää soida”. Näin ollen esimerkiksi asuntojen vakuusarvoja määrittäessä on tärkeää hakea asiantuntijan arvio kiinteistön arvosta, eikä luottaa vain tilastollisiin keskiarvoihin. Ammattilainen osaa lukea tilastoja ja huomioida muun muassa millaiseen aineistoon tilasto perustuu.
SKVL on huolissaan nähtävillä olevasta kehityksestä, miten tilastoihin nojataan lähes sokeasti. Muuttaakseen tällaista kehitystä SKVL on julkaissut Asunnon ostajan ja myyjän oppaan, josta niin ostaja, myyjä kuin pankin toimihenkilötkin saavat käytännön tietoa erilaisista välittäjän tehtävistä. Opas taustoittaa muun muassa sitä, miksi asuntojen vakuusarvioiden yhteydessä on syytä käyttää kiinteistönvälitysalan ammattilaisia eikä luottaa pelkästään pankkitoimihenkilön tilastojen perusteella muodostamaan käsitykseen asunnon arvosta.
Omistusasujat ja asunto-osakeyhtiöt tekivät korjauksia yhteensä noin 6,8 miljardilla eurolla viime vuonna, ilmenee Tilastokeskuksen tiedoista. Kerrostaloyhtiöiden korjauksissa eniten rahaa käytettiin talotekniikan korjauksiin ja rivitaloyhtiöissä ulkopintojen ja rakenteiden korjauksiin.
Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä koko maassa 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Koko maan heikosta kehityksestä huolimatta vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat vuoden alussa monissa maakuntakeskuksissa, kuten Kajaanissa ja Kokkolassa.
Jos kerrostalon rappukäytävästä leviää asuntoon savun hajua, oikea toimintatapa on jäädä omaan asuntoon ja soittaa hätänumeroon. Vaarallisinta on yrittää poistua savuista rappukäytävää pitkin. Rakennuksen palo-osastointi estää palon ja savukaasujen leviämisen huoneistojen välillä.
Pääkaupunkiseudulla on paljon matalia, hissittömiä kerrostaloja, joiden asukkaat ikääntyvät. Kauppakassien kantaminen ylimpään kerrokseen tuntuu kaikista raskaalta, ja liikuntakyky voi joskus tilapäisesti heiketä. Olisiko aika harkita jälkiasennushissiä?
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään