Entistä useampi suomalainen asuu yksin ja saattaa menehtyä kotiinsa ilman, että omaiset tai naapurit huomaavat. Jos kuolinpesä on riitaisa tai omaisia ei löydy, taloyhtiöllä voi olla edessään pitkä ja työläs prosessi.
Osakkaan tai asukkaan kuolema on taloyhtiössä aina pysäyttävä tapahtuma – varsinkin, jos kyse on seinänaapurista tai muuten tutuksi tulleesta henkilöstä.
Jos vainaja on asunut yksin, tapaus voi kolkutella myös naapureiden omaatuntoa. Olisiko useamman päivän hiljaiseloon tai keittiön valojen jatkuvaan palamiseen pitänyt sittenkin reagoida: käydä rimpauttamassa ovikelloa tai kurkata varovasti postiluukusta?
Artikkeli on kirjautuneille
Kiinteistömedia-tilin luomalla pääset lukemaan tämän artikkelin ilmaiseksi. Luo tunnus tai kirjaudu sisään!
Timo Sormunen
Timo Sormunen on kiinteistö- ja rakennusalaa aktiivisesti seuraava freelance-toimittaja.
Kovaääninen remontointi saattaa häiritä naapureiden kotirauhaa, vaikka se toteutettaisiin taloyhtiön järjestyssääntöjen puitteissa päiväsaikaan. Siksi avoin tiedottaminen ja kommunikaatio naapureiden välillä on aina suositeltavaa, vaikkei laki sitä vaadi.
Tilaajille
Älä jää muilta saamasi tiedon varaan, vaan perehdy asioihin itse ja luota omaan tekemiseesi. Tämän asian on oman hallitustyönsä aikana oppinut Vuoden 2026 taloyhtiön hallituksen puheenjohtajaksi valittu forssalainen Laura Leiviskä.
Taloyhtiön toiminnan sujuvuuden kannalta tärkeä kysymys liittyy tiedon omistajuuteen. Kuka oikeasti hallitsee taloyhtiön asiakirjoja, sopimuksia ja kunnossapitoon liittyvää dataa? Vastaus tähän kysymykseen määrittää, kuinka haastavaa on esimerkiksi vaihtaa isännöitsijää.
SokoPro
Suomen Kiinteistölehti juhlii tänä vuonna satavuotista taivaltaan. Ensi vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta myös ensimmäisen asunto-osakeyhtiölain voimaantulosta. As Oy Agrikolankatu 7 on esimerkki siitä, millaisia muutoksia taloyhtiöissä on koettu vuosisadan aikana.
Tähtiartikkeli
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään