Tänä vuonna aloitetaan 43 000 asunnon rakentaminen Rakennusteollisuus RT:n uusimman ennusteen mukaan. Asuntojen kappalemääräinen tuotantotaso on 40 prosenttia pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolella. Vielä ensi vuonna saatetaan yltää 40 000 asuntoaloitukseen. Vastaavia lukemia on viimeksi nähty 1990-luvun alussa.
Kerrostalojen osuus uusista asunnoista ei ole koskaan ennen ollut näin suuri: lähes kolme neljästä uudesta asunnosta valmistuu kerrostaloon. Uusien asuntojen rakentamista ylläpitää kaupungistuminen ja väestön muutto kasvukeskuksiin. Esimerkiksi Helsingin seudun muuttovoitto kasvoi huhti-kesäkuussa ennätyssuureksi, ja alueella on jo entuudestaan patoutunutta asuntotarvetta.
”Suurimmilla seutukunnilla en pidä riskiä asuntotuotannon jyrkästä laskusta nyt kovin suurena, vaikka tuotantomäärä on kohonnut poikkeuksellisen korkeaksi. Talouden noususuhdanne on vauhdittanut asuntokauppaa, ja kuluttajien ostohalu korvaa hiljalleen vähenevää sijoittajakysyntää ennakoitua voimakkaammin”, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen sanoo.
Pakarisen näkemystä tukee Rakennusteollisuus RT:n tuore asuntotuotantokysely, jossa asuntorakentajien suurin kasvuodotus kohdistuu omaperusteiseen tuotantoon ja sijoittajien osuus on tullut alaspäin. RT:n jäsenyritykset arvioivat alkavansa ensi vuonna rakentaa asuntoja mahdollisesti jopa tätä vuotta enemmän, mutta tähän Pakarinen suhtautuu vielä varauksella.
”Kysely kuvastaa odotuksia, jotka usein ovat toteutuvaa tasoa korkeammat. Suhteellisen lyhyen ajan kuluessa markkinoille on valmistumassa huomattava määrä uusia asuntoja, mikä hillinnee aloituksia. Väestöään menettävissä maakuntakeskuksissa voi jopa tulla hetkellistä ylitarjontaa.”
Kappaleissa mitattuna historialliset asuntotuotantomäärät ovat syntyneet aiempaa vähemmillä neliöillä. Kun vuonna 2007 uudet kerrostalohuoneistot olivat koko maassa keskimäärin 62 neliömetriä, vastaava koko on kymmenessä vuodessa laskenut 45 neliöön. Pienten asuntojen suosio on perustunut sijoittajavetoiseen kysyntään sekä toisaalta asumismieltymysten muutokseen.
”Entistä useampi valitsee pienemmän asunnon, jotta rahat riittävät haluttuun sijaintiin oli kyse sitten vuokra- tai omistusasunnosta. Toisaalta uusien asuntojen suunnitteluun on panostettu, ja entistä kompaktimmat asunnot voivat olla hyvinkin toimivia. Tämä näkyy myös omakotitaloissa, joissa arvostetaan nykyisin tehokkaita neliöitä.”
Omakotitalojen rakentaminen on hienoisessa nousussa, vaikka 2000-luvun alkuun nähden yhä vaatimattomalla tasolla. RT:n katsauksessa arvioidaan omakotitalojen aloitusmääräksi 7 500.
Valtion tukemaa ARA-tuotantoa lähtee liikkeelle tänä vuonna ja nähtävästi myös ensi vuonna 9 000 asuntoaloitusta, mikä on varsin korkea taso. Aloituksia rajoittaa jossain määrin tonttien lisäksi resurssivajeesta johtuva urakkatarjousten vähyys ja kohonneet kustannukset.
”Noususuhdanteessa valtion tuilla ei kannattaisi aivan täydellä teholla kirittää asuntotuotantoa. Kohtuuhintaisuuden tavoitetta palvelee parhaiten asuntotuotannon kokonaismäärän pitäminen riittävällä tasolla pitkällä aikavälillä. Sen vuoksi valtion asuntorahaston varojen kohdentaminen myös asuntorakentamista vauhdittaviin liikennehankkeisiin olisi perusteltua, kuten eduskunnan tarkastusvaliokunnan hiljattain julkaisemassa asuntopolitiikan kehittämisraportissa ehdotetaan”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti toteaa.
Uusia asuntoja tarvitaan jopa yli 35 000 vuosittain parin seuraavan vuosikymmenen aikana. Maahanmuuton vauhdittama väestönkasvu ja sitä seuraava asuntotarve keskittyvät voimakkaasti kasvaville kaupunkiseuduille. Vilkkainta kasvua ennakoidaan Helsingin ja Tampereen seuduille.
Nopea korkojen ja rakennuskustannusten nousu sekä voimakas inflaatio ovat hidastaneet niin rakentamisen kuin asuntomarkkinoiden kehitystä pääkaupungissa. Eniten asuntoja valmistui viime vuonna Kalasatamaan ja Pohjois-Pasilaan.
Asuntosijoittajan ja taloyhtiössä asuvan osakkaan näkökulmat voivat toisinaan olla eriävät. Myös asuntosijoittajan osaaminen ja verkostot kannattaa kuitenkin hyödyntää yhtiön hallinnossa, suosittelee Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Eeva Tammisalo.
Taloyhtiön ja kiinteistöpalveluyrityksen yhteistyö sujuu, kun huoltosopimus on yksiselitteinen, osapuolet tuntevat toisensa ja tieto kulkee. Tärkeää on myös palveluyrityksen aktiivisuus ja ennakointi, sanoo As Oy Kemin Aallottaren hallituksen puheenjohtaja Erkki Nikkanen.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään