Suomen asuntomarkkinat ovat kasvaneet tänä vuonna ennustettua hitaammin. Käytettyjen asuntojen kauppamäärissä ei ole vielä tapahtunut suuria muutoksia viime vuosiin verrattuna. Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Timo Vesalan mukaan vasta nyt makrotalouden mittarit alkavat olla siinä asennossa, jolloin asuntokaupassa voi alkaa näkyä selkeää vilkastumista. Vaikka Suomen talouden noususuhdanne on alkanut ja kuluttajien odotukset ovat korkeammalla kuin aikoihin, ihmiset haluavat nähdä muutoksen omassa taloudessaan ennen kuin alkavat toteuttaa asunnonvaihtotoiveitaan.
– Kuluttajaluottamusindeksi on noussut vuodessa merkittävästi. Se kertoo kuluttajien odotusilmapiirin muutoksesta tunnetasolla. Asunnonostoaikeet ovat elpyneet huomattavasti hitaammin. Asunnonvaihto tai uuden asunnon ostaminen on iso henkilökohtainen järkipäätös, johon oma työtilanne, tulot ja varmuus tulevaisuudesta vaikuttavat, kertoo pääekonomisti Timo Vesala Säästöpankkiryhmästä.
– Kun taloudessa alkaa mennä paremmin, tulee ensimmäinen kasvusykäys tuottavuuden kasvun kautta. Kotitalouksen tilanne alkaa kuitenkin parantua vasta työttömyyden selkeän laskun myötä. Suomessa on uusien työpaikkojen syntybuumi vasta voimistumassa, Vesala jatkaa.
– Työllisyyden paraneminen on meillä ottamassa kiihdytysvauhtia. Siksi olemme vasta nyt parempien asuntomarkkina-aikojen kynnyksellä.
Vesalan mukaan työllisyys ja muuttoliike ovat asuntojen hintojen keskeisiä selittäjiä. Mitä parempi työllisyys ja korkeampi väestön nettolisäys, sitä suotuisammin asuntojen hinnat kehittyvät. Tämä pätee kaikkialla Suomessa.
– Vaikka kasvu on toistaiseksi ollut odotettua hitaampaa, näyttää asuntomarkkinatilanteemme kaikin puolin hyvältä. Kuluttajien luottamuksen vahvistumisesta kertoo sekin, että asuntolainoja on otettu 2 % enemmän kuin vuosi sitten. Myös ihmisten varallisuus on tämän vuosikymmenen aikana kasvanut, ja kotitalouksilla on velkaa tuloihin nähden aiempaa vähemmän, kertoo Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen.
– Toisin kuin Ruotsissa tai Norjassa, asuntokuplan aineksia ei Suomessa ole nähtävissä. Meillä tulot ovat nousseet asuntojen hintoja selvästi enemmän.
– Sen sijaan vuokra-asuntomarkkinoillamme muhii pommi. Erityisesti kaupunkien pienten asuntojen vuokrat ovat karanneet pilviin. Tulot ja asuntojen hinnat ovat jääneet kauas vuokrien nousuvauhdista, sanoo Jukka Rantanen.
– Vaikka tiedämme asenteiden muuttuneen vuokralla asumista kohtaan, niin eihän ole mitään järkeä maksaa niin korkeaa vuokraa, jolla saa hankittua itselleen oman kodin. Vuokrien noususuhde ei voi jatkua enää pitkään.
– Toisin kuin muissa Pohjoismaissa, meillä asuntojen hintakehitys sekä asuntojen hintakehitys suhteessa tuloihin on kehittynyt erittäin maltillisesti. Asuntomarkkinamme toimivat muutenkin eri periaatteella kuin esimerkiksi Ruotsissa, joissa asuntolainat ovat aina asuntokohtaisia ja keskimäärin 50–60 vuoden lainoista maksetaan vain korkoja. Pisimmillään siellä laina-ajat voivat olla jopa 125 vuotta, korostaa Jukka Rantanen Sp-Kodista.
Sp-Koti on Säästöpankkiryhmään kuuluva kiinteistönvälitysketju. Sp-Koti-ketju toimii franchising-pohjalta ja palvelee asiakkaita yli 55 toimipisteessä eri puolilla Suomessa.
Taloyhtiöiden korjausrakentaminen voi tänä ja ensi vuonna jäädä hieman odotettua heikommaksi, selviää Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometrista. Eniten kerrostaloissa tehdään tänä vuonna vesi- ja viemärijärjestelmien korjauksia. Seuraavien viiden vuoden aikana sähköautojen latauspisteet ovat yleisin kerrostaloyhtiön hanke.
Suomen Kiinteistöliiton jäsenet ovat aiempaa tyytyväisempiä Suomen Kiinteistölehteen, käy ilmi liiton syyskuussa julkistetusta jäsentutkimuksesta. Vastaajista yli 90 prosenttia kertoi olevansa tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen lehteen.
Kiinteistömedia Oy
Taloyhtiöiden korjausrakentaminen näyttää kääntyvän kasvuun, selviää Kiinteistöliiton syksyn Korjausrakentamisbarometrista. Yleisimpiä korjauksia ovat putkistojen korjaukset. Lainaehtojen odotukset taloyhtiöillä ovat nyt paremmat kuin kertaakaan vuoden 2012 jälkeen.
Suomen Kiinteistölehden tilausten määrä on nousussa. Lehden tuore levikintarkastus kertoo, että Kiinteistölehden numerokohtainen levikki viime vuonna oli 34 954 kappaletta. Tänä vuonna lehti juhlii 100-vuotista taivaltaan.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään