Kuntakohtaisten kiinteistöverojen ja muiden kiinteistökustannusten nousu on kuluvana vuonna kiihtynyt. Kiinteistöliiton vuodesta 2001 tekemän indeksitalovertailun mukaan kaikkien tarkasteltujen 51 kaupungin ja kunnan maksut nousivat keskimäärin 1,7 prosenttia edellisvuodesta. Kymmenen suurimman kaupungin kohdalla nousua oli kaksi prosenttia.
Edullisinta kiinteistönpito on viimevuotiseen tapaan Raahessa, Kokkolassa ja Oulussa. Kalleimmat kiinteistönpitokustannukset ovat Vihdissä, Rovaniemellä ja Lappeenrannassa.
Kustannusnousun kärjessä ovat tänä vuonna kiinteistöverot ja sähkö. Joissain kaupungeissa myös kaukolämpö kallistui tuntuvasti. Kiinteistöveron taso nousi keskimäärin viisi ja kiinteistösähkön kolme prosenttia. Jätehuollon, kaukolämmön ja veden kustannukset nousivat keskimäärin vajaan prosentin verran edellisvuodesta.
Kaupunkikohtaiset erot kehityksessä ovat huomattavia. Enimmillään kustannukset laskivat miltei kolme ja enimmillään nousivat 10 prosenttia vuodesta 2016. Kaikissa tarkastelluissa kaupungeissa kiinteistöveroja ja tariffeja maksetaan Indeksitalossa keskimäärin 2,62 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa (2,58 vuonna 2016). Tämä tekee esimerkiksi 90-neliöisessä kerrostalohuoneistossa 2834 euroa vuodessa.
”Vuonna 2010 lukema oli 2192 euroa, eli kulut ovat seitsemässä vuodessa kasvaneet lähes kolmanneksen verran”, sanoo Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.
Kaupunkien väliset erot kehityksessä ovat olleet tänäkin vuonna varsin isoja. Seitsemässä kaupungissa tarkasteltavat kustannukset laskivat, kun taas valtaosassa muita kaupunkeja kustannukset nousivat. Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset laskivat Kuopiossa ja Valkeakoskella miltei kolme, ja Jyväskylässäkin miltei kaksi prosenttia. Jyväskylässä laskun syynä oli vesimaksujen leikkaus, Kuopiossa ja Valkeakoskella kaukolämmön tariffien laskeminen.
Kustannukset nousivat Indeksitalo-vertailuaineiston mukaan Salossa 10, Helsingissä kahdeksan ja Kangasalla seitsemän prosenttia. Näiden kaupunkien kustannusnousu kertyi useammasta tekijästä, myös kaukolämmön hinnan noususta. Kaukolämmön hinnoissa hiilidioksidiverotus kiristyi maakaasun, kivihiilen ja öljyn kohdalla. Näiden polttoaineiden maailmanmarkkinahinnat myös nousivat viime vuoden lopulta lähtien.
Kiinteistövero on noussut tänä vuonna eniten Oulussa, jossa tontin kiinteistövero nousi 21 prosenttia ja rakennuksen kiinteistövero 26 prosenttia. Vertailukaupunkien korkein kiinteistövero on Indeksitalossa Helsingissä, jossa maksetaan miltei 80 snt/m2/kk kiinteistöveroa. Keskimääräinen taso vertailukaupungeissa on puolet tästä, 38 snt/m2/kk.
Kaukolämpö on suurista kaupungeista kalleinta Hämeenlinnassa (1,44 euroa per huoneistoneliö kuukaudessa), Turussa (1,36) sekä Lappeenrannassa ja Lahdessa (1,35).
Vesikustannukset nousivat vertailukaupungeissa keskimäärin prosentin verran ja sähkön siirtomaksut keskimäärin 6,7 prosenttia. Sähkön energiahinta nousi keskimäärin noin yhden prosentin, ja sähkön kokonaiskustannus keskimäärin noin kolme prosenttia.
Jätehuollon keskikustannus on pysynyt miltei paikallaan. Kaupunkikohtaisesti suurimmat nousut rekisteröitiin Heinolaan (27 prosenttia), Rovaniemelle (12 prosenttia) ja Hämeenlinnaan (12 prosenttia).
Kiinteistöliitto on verrannut vuodesta 2001 syksyisin vakiomuotoisen ns. Indeksitalon veroja ja kustannuksia maamme suurimmissa kaupungeissa käyttäen voimassa olleita maksuperusteita ja hintoja. Indeksitalo on 30-vuotias 10 000 kuutiometrin asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla tontilla ja jossa on 40 asuntoa. Talon energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä, samoin jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit. Nyt julkaistavan Indeksitalo 2017 -tietoaineiston on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy Kiinteistöliiton tilaamana ja koordinoimana. Mukana on kaikkiaan 51 kaupunkia ja kuntaa. Tiedot ovat syyskuun 2017 mukaisia, väestötiedot maaliskuun 2017 mukaisesti.
Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat tänä vuonna nousseet edelleen voimakkaasti. Kustannusnousu kuitenkin rauhoittui viimeiseen kahteen vuoteen verrattuna, käy ilmi Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksestä.
Asumismenot supistuvat tänä vuonna keskimäärin vajaan prosentin, ilmenee Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton PTT:lla teettämästä selvityksestä. Suurin syy kehitykseen on korkomenojen sekä sähkön ja öljyn hinnan lasku. Asumismenojen kehitys vaihtelee paljon eri asumismuotojen välillä.
Rakentamisen ennustetaan kääntyvän tänä vuonna noin 4 prosentin kasvuun. Kasvua povataan kaikille rakentamisen sektoreille. Asuntojen kysyntä lisääntyy, mutta tarjonta takkuaa, ennustaa Rakli suhdannekatsauksessaan.
Asumishäiriöt ja häädöt ovat lisääntyneet viime vuosina roimasti aiemmasta. Taloyhtiökin voi olla vuokranantaja. Häiriötä aiheuttavan asukkaan häätäminen on pahimmillaan pitkä ja työläs prosessi, joka tuo ikävän kolhun myös yhtiön talouteen ja asumisviihtyvyyteen.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään