Paloturvallisuudesta saa ja pitää muistuttaa asukkaita

Palovaroitinsäädösten muuttuessa ensi vuonna taloyhtiöiden täytyy ottaa enemmän roolia turvallisuusasioissa. On mietittävä, miten asuntojen palovaroittimet pysyvät toimintakunnossa. Samalla kannattaa palauttaa mieleen, mitä kaikkea muuta taloyhtiö voi tehdä kotien turvallisuuden parantamiseksi. Avainasemassa on säännöllinen viestintä asukkaille.

Palovaroittimen testaaminen ja siitä muistuttaminen ovat turvallisuuden perusasioita. Siihen on suorastaan säädöstaustaa. Vielä tällä hetkellä asukas vastaa kotinsa palovaroittimien toimintakunnosta.

Ensi vuoden alusta lähtien voimaan astuu laki, joka siirtää vastuun palovaroittimen kunnosta taloyhtiöille. Asiassa noudatetaan kahden vuoden siirtymäaikaa. Toimintasuositukset ovat työn alla. Käytännössä rakennuksen omistajan on huolehdittava, että palovaroittimet pidetään toimintakunnossa. Huoneiston asukkaan puolestaan on ilmoitettava omistajalle eli taloyhtiölle palovaroittimien vioista.

Asukas siis testaa kotinsa palovaroittimet vastaisuudessakin ja kertoo puutteista taloyhtiölle. Testaaminen saattaa hyvinkin olla rutiini, jollaista likikään kaikille ei ole muodostunut, joten asiasta muistuttaminen muutamia kertoja vuodessa on paikallaan.

Myös turvallinen poistuminen on säädösperusteinen asia. Porraskäytävässä ei saa säilyttää mitään, ja tässä tapauksessa tuolit ja viherkasvit rapussa tulkitaan säilyttämiseksi – lastenvaunuista ja vaikkapa sähköpotkulaudoista puhumattakaan. Palavat vaunut tai palava akku täyttävät tilan nopeasti todella myrkyllisillä palokaasuilla.

Palovaroittimia ja poistumisreittejä omaehtoisempaa paloturvallisuutta ovat esimerkiksi sähkölaitteiden käyttö ja turvallinen toiminta keittiössä. Kodit ovat yksityisaluetta, eli jää pitkälti asukkaan vastuulle, että turvallisuus on kohdillaan. Kuitenkin valtaosa tulipaloista syttyy kotien suljettujen ovien takana.

Sähkölaitteiden käyttö on kotien suurin paloturvallisuusriski

Nykymaailma toimii sähköllä. Taloyhtiöissä suurimmat vaaranpaikat ovat kotien sähkölaitteiden ja varsinkin lieden käyttö. Oikein ja ehjinä käytettyinä sähkölaitteet ovat turvallisia. Pääsääntö on se, että sähkölaitteita ei pidä käyttää ilman valvontaa. Pesukoneen pyörittäminen halvalla sähköllä yön tunteina ei siis paloturvallisuutta ajatellen ole hyvä ajatus.

Yhä suuremmassa osassa kotona olevista sähkölaitteista on akku: tietokone, puhelin, kuulokkeet pelikonsoli, sähköpotkulauta jne. Paloturvallisuusriskit liittyvät lähinnä vioittuneisiin akkuihin ja akkujen lataamiseen. Erityisesti kannattaa kiinnittää huomio sähköpyörien ja -potkulautojen akkuihin, jotka ovat melko suuria. On suositeltavaa, että niitä ladataan valvotusti asunnoissa muualla kuin ulko-oven läheisyydessä, jotta ei vaaranneta poistumista.

Asunnoista on syytä hädän tullen päästä ulos rivakasti. Kenkävuoret ja potkulaudat eteisessä eivät siis ole paloturvallisuuttakaan ajatellen lainkaan suositeltavia. Perussiisteys on turvallisuutta.

Pelastussuunnitelman saa tomuttaa ja ottaa hyötykäyttöön

Palataanpa lakisääteisyyteen. Valtaosan taloyhtiöistä on joka tapauksessa laadittava pelastussuunnitelma. Se sisältää ohjeet toiminnasta palo- ja muissa hätätilanteissa. Suunnitelmasta tulee tiedottaa asukkaille. Sitä ei ole tarkoitettu viisistoista vuotta sitten laadituksi paperiksi isännöitsijän kansiossa vaan työkaluksi turvallisuuden parantamiseksi. Pelastussuunnitelmasta ja sen sisällöstä tulee myös viestiä asukkaita, ja viestintään voi sisällyttää tietoa kodin paloturvallisuudesta riskilähtöisesti.

Juha Hassila

Kirjoittaja on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) turvallisuusviestinnän asiantuntija. Hänen keskeisimmät työsarkansa osana neljän hengen tiimiä ovat Paloturvallisuusviikko ja kahdeksasluokkalaisille suunnattu NouHätä! -kampanja. Paloturvallisuuskampanjoinnin lisäksi Juhalla on pitkä kokemus tapaturmien ehkäisystä, kuten Tapaturmapäivästä. Turvallisuusviestinnällisesti hänen keskeisin sanomansa on: ”Onnettomuudet eivät ole tuurista kiinni. Ne ovat tapaturmia!” Vapaa-ajallaan Juha rämpii teiden ja peltojen pientareita kamera kaulassaan.

Haluatko kommentoida blogia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle kahden viikon välein!

Tilaa uutiskirje